Vaikka
henkilömäärällä mitattuna 200 000 sote-henkilöä on selvästi suurin ryhmä, niin
uudistus koskettaa monia muitakin tehtäviä. Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy sote-henkilöstön
lisäksi maakuntiin mm. ympäristöterveydenhuollon ja maataloushallinnon
henkilöstö. Lisäksi maakuntiin siirtyy nykyisten maakuntien liittojen
henkilöstö.
Valtiolta siirtyvät huomioon
Maakuntauudistuksen yhteydessä laitetaan uusiksi samalla myös
valtion aluehallinto ja osin myös keskusvirastotehtäviä. Maakunnille siirtyy
suurin osa lakkautettavien ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävistä. Samassa yhteydessä
valtiolle perustetaan uusi valtion lupa- ja valvontavirasto, joka koostuu
pääasiassa nykyisen Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävistä. Uuteen
virastoon siirtyy tehtäviä myös ELY-keskuksista. Nämä muutokset koskevat lähes
7 000 valtiolla työskentelevää henkilöä.
Koska suurin osa maakuntiin siirtyvistä tulee sote-sektorilta, on
suuri riski, että muun henkilöstön erityiskysymykset jäävät valmistelussa huomiotta.
Kunnan ja valtion virka- ja työehtosopimukset eroavat osin toisistaan.
Merkittäviä eroja on mm. palkkausjärjestelmissä sekä matkustamiseen liittyvissä
korvausperusteissa.
Valtiolta maakuntiin siirtyville uudistus tarkoittaa suurta
muutosta myös toimintakulttuurissa. Valtion tulosohjattu virasto poikkeaa
toimintaperiaatteeltaan merkittävästi itsehallinnollisesti toimivasta
maakunnasta. Yleiskatteellisilla maakunnilla on merkittävästi vapaammat kädet
rahoituksensa käytössä kuin budjettivaltioon kuuluvassa virastossa.
Itsehallinto ja rahoituksen yleiskatteellisuus voivat tuoda myös epävakautta
eri tehtävissä tarvittaviin henkilöstömääriin.
Mari Raininko
neuvottelupäällikkö
Agronomiliitto ry