Uusi julkisten alojen eläkelaki (JuEL) tulee voimaan
1.1.2017. Sillä korvataan nykyiset kunnan, valtion kirkon ja Kevan
viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevat eläkesäädökset. Nykyjärjestelmä on
voimassa kaikilta osin vuoden 2016 loppuun saakka. Julkisen sektorin
eläketurvan toimeenpanosta huolehtii Keva.
Eläketurvakeskuksen kotisivuilta
löytyvällä eläkeuudistuslaskurilla voit arvioida,
miten eläkeuudistus vaikuttaa eläkkeesi määrään
Uudet eläkeiät
Alin vanhuuseläkeikä nousee nykyisestä 63 vuodesta ja nousu
tapahtuu asteittain. Nykyinen 63 vuoden eläkeikä säilyy ennen vuotta 1955
syntyneillä. Vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä nousee kolmella kuukaudella,
vuonna 1956 syntyneiden eläkeikä nousee kuudella kuukaudella jne. niin, että
vuosina 1962–1964 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen
jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määrätään myöhemmin.
Jokaiselle ikäluokalle lasketaan lisäksi ns.
tavoite-eläkeikä, joka on korkeampi kuin alin eläkeikä. Tavoite-eläkeikä
tarkoittaa ikää, jolloin eläkkeen määrä vastaisi suunnilleen sitä eläkettä,
jonka olisi saanut alimmassa eläkeiässä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa
vähennystä.
Julkisilla aloilla on ennen ollut ammatillisia eläkeikiä,
jotka olivat alempia kuin yleinen eläkeikä. Ammatilliset eläkeiät on poistettu,
mutta ne joilla sellainen on ollut, ovat saaneet halutessaan säilyttää sen. Nyt
ammatilliset eläkeiät nousevat asteittain. Jos nyt voimassa oleva eläkeikä
täyttyy vuonna 2016 tai 2017, eläkeikä säilyy ennallaan. Jos nyt voimassa oleva
eläkeikä täyttyy vuonna 2018, uusi eläkeikä on 3 kuukautta korkeampi ja jos
eläkeikä nykysäännöin täyttyy vuonna 2019, eläkeikä nousee 6 kuukaudella jne.
Eläkkeen kertyminen
1.1.2017 alkaen eläkettä kertyy 1,5 % vuosityöansiosta.
Poikkeuksena ovat vuosina 1954–1972 syntyneet, joille eläkettä kertyy 53 vuoden
iästä 63 vuoden täyttämiseen 1,7 % vuosityöansiosta. Nykyinen 4,5 prosentin
vuosikertymä 63 vuotta täyttäneiltä poistuu. Eläkettä laskettaessa palkansaajan
eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista.
Eläkkeen kertyminen päättyy nykyisin 68 vuoden täyttämiseen.
Vuosina 1958–1961 syntyneille eläkettä kertyy 69-vuotiaaksi ja vuonna 1962 sekä
sen jälkeen syntyneille 70-vuotiaaksi saakka. Elinaikakerroin pienentää
eläkettä kuten nykyäänkin.
Eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, jos se alkaa alimman
eläkeiän jälkeen. Lykkäyskorotus on 0,4 % jokaista lykkäyskuukautta kohti.
Esimerkiksi jos 1955 syntynyt työskentelee 64 vuoden ikään,
lykkäyskorotus lasketaan alimmasta eläkeiästä (63 vuotta 3 kuukautta) eläkkeen
alkamiseen eli 9 kuukaudelta. Lykkäyskorotus on 9 x 0,4 = 3,6 % eläkkeen
määrästä.
Uusi varhennettu vanhuuseläke
Nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen
varhennettu vanhuuseläke. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen idea on se,
että henkilö voi ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun joko puolet tai
neljäsosan. Tälle eläkkeelle voi jäädä täytettyään 61 vuotta, vuodesta 2025
lähtien alaikäraja on 62 vuotta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei
edellytä työn päättämistä eikä vähentämistä. Työssä voi jatkaa entiseen
malliin, mutta työtä voi myös vähentää tai lopettaa kokonaan.
Jos eläke alkaa ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa,
eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, joka on 0,4 % jokaista
varhennuskuukautta kohti. Varhennusaika lasketaan alimmasta vanhuuseläkeiästä.
Esimerkiksi jos 1956 syntynyt jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle
heti täytettyään 61 vuotta, niin eläke on varhennettu 28 kuukaudella, koska
1956 syntyneen alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 6 kuukautta. Varhennusvähennys
on 28 x 0,4 % eli 11,2 %. Vähennys on pysyvä.
Uusi työuraeläke
Työuraeläke on tarkoitettu 63 vuotta täyttäneelle pitkään
rasittavaa työtä tehneelle. Eläkkeen saamisen edellytyksenä on vähintään 38
vuoden työhistoria rasittavassa ja kuluttavassa työssä, minkä johdosta työkyky
ja työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet. Työsuhteen
päättymisestä saa olla kulunut enintään 1 vuosi. Työuraeläke voi alkaa
aikaisintaan 1.2.2018, koska työuraeläkettä ei voida myöntää alimman
vanhuuseläkeiän täyttäneelle.
Työuraeläkkeeseen ei lasketa mukaan aikaa työuraeläkkeen
alkamisesta vanhuuseläkeikään (eli ns. tulevaa aikaa), joten eläkkeen taso jää
alemmaksi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
Keihin uudistus ei vaikuta?
Eläkeuudistus ei vaikuta nykyisten eläkkeensaajien eikä
vuonna 2016 eläkkeelle jäävien eläkkeisiin. Lisäksi eläkeiän nosto ei koske
vuonna 1954 tai aiemmin syntyneitä. Myös maksussa olevat osa-aikaeläkkeet
jatkuvat normaalisti ja eläkkeen maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan.
Osa-aikatyön ansiorajat määräytyvät kuten nykyisinkin.
Mihin asioihin ei ole tulossa muutoksia?
- Julkisella sektorilla on käytössä henkilökohtaisia
eläkeikiä (ennen vuotta 1960 syntyneille) lähinnä niissä palvelussuhteissa,
jotka ovat alkaneet ennen 1.1.1993 ja jatkuvat eläkeikään saakka. Nämä
henkilökohtaiset eläkeiät säilyvät ennallaan. - Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke säilyvät,
eikä niiden myöntämiskriteereihin ole tulossa muutoksia. - Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki
säilyy. - Palkattomien aikojen eläkekertymät pysyvät ennallaan
(esim. perhevapaat, työttömyys, sairauspäiväraha, vuorotteluvapaa). - Perhe-eläkkeeseen ei ole tulossa nyt muutoksia.
Perhe-eläkkeiden kehittämisvaihtoehdot selvitetään kolmikantaisesti vuoden 2016
loppuun mennessä ja selvitystyön jälkeen neuvotellaan ja päätetään
mahdollisista muutoksista perhe-eläkkeisiin. - Eläkkeen aikana tehdystä työstä kertyy edelleen eläkettä
1,5 % vuodessa.
Petri Toiviainen
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut