Neuvottelujen lähtökohtana olivat
julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat laajat palvelussuhteen ehtojen
leikkaukset, joilla parannettaisiin yksityisen sektorin kilpailukykyä.
Kuvaavaa oli esitys työajan pidentämisestä lyhentämällä julkisen sektorin
pitkiä vuosilomia kahdeksalla päivällä. Nyt selvitään sillä, että lomaraha
pienenee noin kolmanneksella määräaikaisesti, eikä lomiin kajota.
– Lomarahaleikkauksella rahoitetaan yksityisen sektorin
työnantajamaksun alennusta. Se kirpaisee, mutta voidaan osana muutoin
kohtuullisemmaksi muuttunutta kokonaisuutta hyväksyä, Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.
Luukkaisen mielestä julkisen sektorin työntekijöitä vastaan
tultiin myös siinä, ettei sairauspäivien karenssi sisälly ratkaisuun.
Sairauspäivien palkanmenetys kun olisi koetellut erityisesti naisvaltaista
julkista sektoria.
Vuotuinen työaika pitenee 24 tuntia
Neuvottelutulos pitää sisällään 24 tunnin vuotuisen työajan
pidennyksen. – Sen sijoittamisesta työvuoteen neuvotellaan sopimusalakohtaisesti.
Tulemme olemaan aloitteellisia työnantajan suuntaan siinä, kuinka tämä kullakin
alalla mahdollisimman järkevästi toteutetaan, Luukkainen lupaa.
Neuvotteluratkaisu pidentää nykyisten työllisyys- ja
kasvusopimuksen mukaisten virka- ja työehtosopimusten voimassaoloa vuodella
tammikuun loppuun 2018. Sopimus ei sisällä palkantarkistuksia, mikä koskee koko
työmarkkinakenttää. Positiivista olisivat parannukset työntekijän
muutosturvaan.
– Paikallisen sopimisen osalta myönteistä on, että pääsemme
siitä itse neuvottelemaan. Toinen merkittävä asia on, että tässä ei sovita
palkankorotusten määrittämistavasta. Se ei siis sisällä sen enempää
vientivetoista Ruotsin kuin Suomen malliakaan, vaan työntekijäjärjestöt
pääsevät keskenään samalta viivalta neuvottelemaan palkoista ja työehdoista
sekä tulevasta palkankorotusmallista, Luukkainen muistuttaa.