Sopimusneuvottelut käynnistyivät kuntasektorilla
marras-joulukuun vaihteessa.
Palkankorotusten taso ei ole vielä ollut esillä neuvotteluissa.
–
Olemme linjanneet JUKOn kaikkien sopimusalojen yhteisinä tavoitteina
prosentuaaliset yleiskorotukset. Korotustasoon palataan tuonnempana, mutta
tietenkin tarkastelemme vientiteollisuudessa ja muilla aloilla syksyn aikana
muodostunutta linjaa. Edellytämme, ettei julkinen sektori jää muita
huonommaksi, JUKOn uusi toiminnanjohtaja
Maria Löfgren sanoo.
Löfgrenin
mukaan JUKOn keskeisimpiä tavoitteita on saada tällä kierroksella
työnantajat sitoutettua palkkojen
jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.
–
Nyt monet julkisen sektorin vaativat ja korkeaa osaamista edellyttävät tehtävät
ovat palkkauksellisesti aliarvostettuja. Näin ei voi jatkua. Koko yhteiskunnan
toimivuuden kannalta on tärkeää, että osaajat hakeutuvat jatkossakin julkiselle
sektorille.
Toiseksi
päätavoitteeksi Löfgren nostaa henkilöstöedustajien aseman korjaamisen.
– Sote- ja maakuntauudistuksen myötä
henkilöstöedustajien tehtäviinsä käyttämän ajan riittävyys, toimivaltuuksien
laajuus ja korvaustaso on saatava paremmiksi, jotta muutokset toteutuvat
sujuvasti ja henkilöstön asema huomioon ottaen. Painotamme siis vahvasti
henkilöstöedustajien asemaa.
Jos työnantajan pelisilmä
pettää..
Osa
yksityissektorin työehtosopimuksista on tällä kierroksella jo saatu maaliin
sopuisasti, mutta osassa neuvottelut ovat takkuilleet. Esimerkiksi
rahoitusalalla akavalaiset aloittivat joulukuussa ylityökiellon vauhdittaakseen
pari kuukautta junnanneita neuvotteluja. Siellä kiistakysymys koskee lauantai- ja
sunnuntaityötä, jota työnantaja haluaisi paikallisen sopimisen sijasta teettää
työnantajan määräyksellä. Syksyn aikana on nähty, että muutkin
työtaistelut ovat liittyneet pikemminkin muihin asioihin kuin varsinaisiin
palkankorotuksiin.
Maria
Löfgren korostaa, että järjestövalmius on työehtoedunvalvonnan luonnollinen
osa.
–
JUKO on vastuullinen työmarkkinatoimija ja etenemme aina ensisijaisesti
neuvotellen. Mikäli jäsenistömme kannalta kohtuulliseen sopimukseen ei
päästäisi nykyisten sopimusten päättymiseen mennessä, joudumme arvioimaan,
johtaako järjestövalmius käytännössä painostustoimiin, Löfgren sanoo.
–
Painostustoimiin joudutaan vain, jos työnantajan pelisilmä pettää eikä tarjous
vastaa jäsenillemme kuuluvaa arvostusta.
Tahti kiihtyy tammikuussa
Nyt
joulukuun puolivälissä neuvottelut ovat jo käynnissä JUKOn kaikilla
sektoreilla: kunnissa, valtiolla sekä
yliopiston ja kirkon sektoreilla.
JUKOlla on sopimukset myös Työterveyslaitoksen ja Kansallisgallerian
kanssa.
–
Loppuvuosi menee neuvotteluissa todennäköisesti vasta lämmittelyyn ja omien
tavoitteiden esittelyyn. Pyhien jälkeen pöytiin palataan ja tahti kiihtyy,
Löfgren arvioi.
Kuka?
Maria Löfgren
- OTK 1992
- 1992-1996 perheen yrityksissä lakimiehenä
- 1996-2006 Suomen
Ekonomiliitto, työ- ja virkasuhdelakimies - 2006-2017 Akava,
lakimies ja myöhemmin työelämäasioiden johtaja - 1.9.2017 –
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, toiminnanjohtaja
Edunvalvonta on
joukkuelaji
JUKO edustaa laajaa joukkoa julkisalan akavalaisia, sekä pieniä
että isoja ammattiryhmiä useista eri liitoista. Miten varmistetaan JUKOn
edustamien eri ryhmien äänen kuuluminen, toiminnanjohtaja Maria Löfgren?
–
Edunvalvonta ei ole vain voimalaji. Se on myös joukkuelaji. Joukkueessa
jokaisen on voitava sitoutua tavoitteisiin. Käytännössä tämä edellyttää avointa
ja vuorovaikutuksellista valmistautumista ja tiedonkulkua.
–
Jos sisäisiä näkemyseroja ilmaantuu, niiden ratkomisessa keskeisintä on
ymmärtää näkemyserojen syyt ja taustat. Yhteisen ratkaisun hakeminen edellyttää
kompromissikykyä kaikilta. Se kannattaa, koska yhtenäisenä joukkueena olemme
vahvempia ulkoisia haasteita vastaan.