Julkisalan
palkansaajat torjuvat tiukasti hallituksen eduskunnalle antaman esityksen
pisimpien vuosilomien lyhentämisestä. Järjestöt muistuttavat, että
palvelussuhteen ehdot ovat kokonaisuus. Mahdollisuus pidennettyyn vuosilomaan
on sitouttanut työntekijää pysymään kunnan tai valtion palveluksessa, ja sillä
on kompensoitu
heikompaa palkkatasoa sekä vähäisempiä uramahdollisuuksia.
- Pidemmän
loman on voinut saada 15 vuoden palvelun jälkeen. Näin on sovittu neuvotteluissa
työnantajien ja työntekijöiden kesken. Läheskään aina kunnalla tai valtiolla ei
ole ollut rahaa palkankorotuksiin. Tällöin on rahan asemesta tarjottu vapaata
ja saavutettu asiasta yhteisymmärrys. - Palkkataso
julkisen sektorin tehtävissä on erityisesti koulutetuilla työntekijöillä alempi
kuin yksityissektorilla. Hieman paremmat lomaedut ovat hyvitys myös tästä. Julkisen
alan työt ovat usein myös fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavia. Pidempi loma
on edistänyt työssä jaksamista ja työurien jatkamista. - Lomaleikkaus
aiotaan tehdä, jotta sillä voidaan rahoittaa yksityisen työnantajan sava-maksun
alennus. On sekä taloudellisesti että moraalisesti kohtuutonta panna
pienipalkkaiset julkisalan työntekijät maksamaan tämä lasku. Lomaleikkaus kohtelisi
yhtä ryhmää eriarvoisesti muihin työntekijöihin nähden. - Jos
valtiovalta lailla puuttuisi työntekijän lomaan, se aiheuttaisi paineen nostaa
vastaavasti palkkaa. Siksi on parempi, että hallitus luopuisi esityksestään.
Palvelussuhteen ehdoista pitää vastakin neuvotella sopijaosapuolten kesken ja unohtaa
työelämälle vieraat pakkolait. Hallitus on onneksi valmis luopumaan heikennysesityksistään,
jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsevät yhteiseen esitykseen korvaavista
toimista. Haemme siis neuvotellen ratkaisua tilanteeseen.
Pääsopijajärjestöt
muistuttavat, että henkilöstön jatkuva vähentäminen ja taantuma ovat lisänneet
työkuormaa kansalaisille tärkeiden peruspalvelujen tuottamisessa. Työntekijät
pyrkivät pitämään sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut, turvallisuuspalvelut
sekä kuntatekniikan kunnossa talouslaman ja kasvavien vaatimusten
puristuksessa. Järjestöt huomauttavat, että tuottavuuden nostamisesta
esimerkiksi
kunta-alalla
vallitsee yksimielisyys, ja sitä edistetään yhteisin hankkein järjestöjen ja
kuntatyönantajan kesken.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO
puheenjohtaja
Olli Luukkainen
Kunta-alan unioni
puheenjohtaja
Jarkko Eloranta, JHL
puheenjohtaja
Maija Pihlajamäki
Kuntien koulutettu hoitohenkilöstö KoHo
puheenjohtaja
Silja Paavola, Super
puheenjohtaja
Rauno Vesivalo, TEHY
Palkansaajajärjestö Pardia,
puheenjohtaja
Niko Simola