Pääministeri on
nyt joulukuun alussa iloinnut maan talouden orastavasta kasvusta. Oliko kiky-sopimuksella
tähän vaikutusta vai ei?
Kiky-sopimus vaikuttaa sekä kuntien että
kuntatyöntekijöitten talouteen. Lomarahojen leikkaus on määräaikainen ja
osittainen. Leikkaus on 30 prosenttia vuosina 2017–2019 maksettavista
lomarahoista. Työajan pidennys toteutetaan – kaikilla työehtosopimusaloilla –
ansiotasoa muuttamatta. Palkankorotuksia ei vuodelle 2017 ole sovittu. Myös sen
jälkeen maan hallitus odottaa äärimaltillisia palkankorotuksia.
Myös työntekijöiden työeläkemaksusta ja
työttömyysvakuutusmaksusta siirretään suurempi osuus työntekijöitten palkasta
otettavaksi työnantajan maksuja vähentäen. Kuntatyöntekijän työsuhde-etuja kiky
on siis heikentänyt.
Kuntien näkökulmasta käteen jäi työajan pidennys. Se ei
suoraan vaikuta kuntien ”tuloksen” parantumiseen. Ainoastaan jos työajan
pidentymisen seurauksena saadaan enemmän kuntapalvelujen vaikuttavuutta. Tai
jos pidentynyt työaika vaikuttaa henkilöstömäärää vähentävästi.
Julkisen sektorin lomarahojen leikkauksella rahoitettiin kaikkien
työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista. Tämän seurauksena
kuntatyönantajat eivät saa ”säästyneitä” palkkarahoja käyttöönsä, vaan niillä
täytetään sosiaalimaksuihin tullutta rahoitusaukkoa.
Lomarahaleikkaus vaikutti palkkakustannusten alentumisena
ja seurauksena valtionosuuksia vähennettiin alentumisen verran.
Kiky-sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä elokuun lopulla
käytiinkin vielä ylimääräinen neuvottelu. Maan hallituksen valmistautuessa
elokuussa budjettiriiheen huomattiin, että tehtyjen määräaikaisen osittaisen
lomarahan leikkauksen, työajan pidennyksen ja sairausvakuutusmaksujen muutosten
seurauksena aiheutuu kuntatalouteen tulojen menetystä. Kunnathan saavat
vähemmän verotuloja!
Kuntasektorin pääsopijajärjestöt – mukana oma JUKOmme –
nostivat asian esille, koska kiky-sopimuksen mukaiset työsuhde-etujen
leikkaukset tehtiin, jotta työpaikat säilyisivät. Ja kiky-sopimuksessa
sovittiin, että sen vaikutus kuntatalouteen olisi kustannusneutraali.
Pääsopijajärjestöt esittivät maan hallitukselle asian
korjaamista. Budjettiriihen aikaan käytiin neuvottelut ja lopputuloksena valtio
otti vastatakseen arvioiduista kuntien lisäkuluista.
Jaakko Korpisaari
asiamies
Akavan Erityisalat