Pitkä ja monivaiheinen polku. Se osoittaa, kuinka
vaikeaa on neuvotella tilanteessa, jossa saavutettuja etuja ryhdytään
leikkaamaan.
Nyt maksajan rooli lankesi julkiselle sektorille.
Kansantalouden kokonaisuudessa julkisen sektorin osuus on kasvanut, koska
yksityinen sektori on yskinyt. Nyt hillitään julkisen sektorin menoja.
Toivottavasti viesti tavoittaa myös kansainväliset kansantaloutemme arvioijat.
Bussi rangaistusalueen eteen
Nyt Ranskan jalkapallon EM-kisojen aikaan mennyttä
neuvottelukierrosta kuntasektorilla voi hyvin verrata huuhkajienkin käyttämään
puolustustaktiikkaan: Koko miehistö parkkeerataan maalin eteen, vastustaja saa
pomputella palloa kuinka paljon vaan, mutta maalia varjellaan.
Näin suunnilleen kävi myös neuvotteluissa. Ehdotetut
kuntasektorin – ja koko julkisen sektorin – leikkaukset olivat tuntuvasti
rajumpia kuin ne, mitkä lopulta neuvottelujen päätteeksi kirjattiin
sopimukseen.
Tottakai lomarahojen leikkaus on tiukka toimenpide ja
iskee kuntasektorin työntekijöiden arkeen. Mutta sekin leikkaus kirjattiin
määräaikaiseksi. Työajan pidennystä esitettiin kokonaisina päivinä, esitettiin
myös lomapäivien vähentämistä. Nyt työajan pidentäminen kirjattiin varsin hyvin
työntekijäpuolta tyydyttävästi.
Julkinen sektori maksumiehenä
Myös kuntatyönantajaa edustava KT Kuntatyönantajat
huomautti heti tuoreeltaan 31.5.2016 neuvottelutuloksen varmistuttua, että
kilpailukykysopimus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä.
Kilpailukykysopimukseen liittyvät työnantajien työeläkemaksujen,
työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvamaksun alentaminen rahoitetaan mm.
julkisen sektorin työaikaan ja lomarahoihin liittyvillä säästöillä.
Kuntien talouden vahvistumiseen ei tehdyllä ratkaisulla
ole merkittäviä vaikutuksia. Kuntatalouden vahvistuminen edellyttää
kansantalouden elpymistä ja siten työllisyyden kasvua ja verotulojen
lisääntymistä.
Jaakko Korpisaari
asiamies
Akavan Erityisalat