JUKOn Olli Luukkainen ja Risto Kangas eivät peittele
”kiky-savotan” jälkeistä ärtymystään. Historiallisella sopimuksella
heikennettiin palkansaajan työehtoja. Lomarahaleikkaus, onneksi väliaikainen,
rokotti lisäksi pelkästään julkista sektoria.

– Kiky oli tulonsiirto palkansaajilta ja erityisesti
julkisen sektorin työntekijöiltä yksityisen sektorin ja erityisesti vientiteollisuuden
työnantajille, kiteyttää JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Taustalla näkyi koko neuvottelujen ajan pyrkimys ajaa
Suomeenkin ns. Ruotsin mallia, jossa vientiteollisuus määrittää palkankorotusten
tahdin.

– Maan hallituksella, työnantajien EK:lla ja yksityisen
sektorin palkansaajapuolella oli tässä yhteistäkin agendaa. Jäi sellainen
mielikuva, että haluttiin kurittaa ”helpoissa töissä olevaa, lyhyttä työpäivää
tekevää, pitkistä lomista nauttivaa ja hyvin palkattua” julkisen sektorin
työntekijää, Luukkainen sanoo.

– Työnantajapuolen tavoitteet määritteli maan hallitus.
Palkansaajat edustajiensa välityksellä asettivat yhteiskunnan edun ja
erityisesti työttömien ja vähäosaisten edun oman etunsa edelle, kuvailee JUKOn
neuvottelujohtaja Risto Kangas.

– Palkansaajien puolelta kyseessä oli viivytystaistelu,
jossa ennakkoon tiedettiin, että poikkeuksellisesti joudutaan luopumaan
joistakin saavutetuista eduista. Neuvottelujahan käytiin myös ennätyksellisen
pitkään, runsas vuosi.

Parempi kuin pakkolait

Katkerasta kalkista huolimatta JUKOn johtajat ovat yhtä
mieltä siitä, että kilpailukykysopimus kannatti tehdä. Kunta-alalla
työskentelevien tai muidenkaan akavalaisten näkökulmasta parempia vaihtoehtoja
ei kerta kaikkiaan ollut.

– Mitkään ennusteemme eivät tukeneet sitä, että julkisen
sektorin kannattaisi jäädä pohtimaan jotakin muuta vaihtoehtoa, Kangas kertoo.

– Maan hallitus esitti jo viime vuoden lopulla ns.
pakkolakipaketin, jolla palkansaajien etuuksia, mm. arkipyhiä, ylityö- ja
sunnuntaityökorvauksia sekä julkisen sektorin vuosilomia leikattaisiin.
Hallituksen esitys sisälsi lisäksi leikkauksia sosiaalietuuksiin ja merkittävät
verojen korotukset. Ilman kiky-sopimusta hallitus olisi joutunut toteuttamaan
esittämänsä kokonaisuuden. Nyt leikkauksilta säästyttiin.

– Neuvottelemalla Kiky saavutettiin paljon parempi
lopputulos kuin pakkolakien kautta olisi tullut. Lomarahaleikkauksia lukuun
ottamatta ratkaisu oli myös tasapuolinen, Luukkainen sanoo.

– Suomi tarvitsi kilpailukykysopimuksen, mutta nyt
katseet kääntyvät työnantajiin. Ratkaisevaa on, että tämän sopimuksen
seurauksena syntyy investointeja ja tulee uusia työpaikkoja. Jos näin ei käy,
tulee ennätyksellisen vaikea ja lakkoherkkä seuraava sopimuskierros.
Lakkoherkkänä on myös julkinen sektori, koska me maksoimme kilpailukykysopimuksella
muiden hyvää, Olli Luukkainen sanoo.

Paineita palkankorotuksiin

Luukkainen ja Kangas edellyttävät, että nyt jäädytetyt
palkkakorotukset nousevat seuraavan kierroksen agendalle. Myös viime vuosien
sopimuksissa jalkoihin jääneiden ns. tekstikysymysten eli muitten
työehtomuutosten on seuraavaksi päästävä neuvottelupöydälle.

– On erittäin epätodennäköistä, että julkinen sektori
tekisi seuraavaa sopimusta ilman tekstien etenemistä, ilman palkankorotuksia
tai ilman palkkaohjelmia. Kaikille julkisen sektorin palkansaajille on saatava
jaettavaa.

Luukkainen ja Kangas ennustavat, että julkinen sektori on
jatkossakin tikunnokassa. Eri suunnista pyritään kurittamaan julkisen sektorin
työntekijöitä – ja lomien leikkaukset, työajat ja lomarahat nousevat esille.

– Paikallista sopimista edistetään ja sitä tultaneen
lisäämään. Sen tulee olla aitoa yhdenvertaista sopimista, ei työnantajan
sanelua eikä uhkailua.

Suomen mallin sovittava kaikille

Sopimusjärjestelmän muuttamista koskeva keskustelu
jatkunee vilkkaana. EK on ilmoittanut kieltäytyvänsä keskitetyistä
sopimuksista, joiden sijaan halutaan toimiala- tai liittokohtaisia ratkaisuja.

– On todennäköistä, että jonkinlaista vientialoja
korostavaa Suomen mallia haetaan jo vuoden 2017 loppupuolella alkavalle
seuraavalle sopimuskierrokselle. Ehdoton tavoitteemme on rakentaa malli
sellaiseksi, että myös julkinen sektori saa jaettavasta hyvästä riittävän osan.

Erikoisesta kilpailukykysopimuskierroksesta jäi Kankaan
mukaan kahtalainen perintö.

– Perinnöksi jäi sopimisen malli, joka on aina parempi
kuin ”pakkomalli tai lakkomalli”. Mutta perinnöksi jäi myös sopimista, jossa
luovutaan jostakin jo saavutetusta. Se ei ole ammattiyhdistysliikkeen perimmäisen
tarkoituksen mukaista ja siitä on päästävä eroon.

JUKO neuvottelee akavalaisten sopimukset kunta-alalla

Kuntasektorin sopimusneuvotteluissa palkansaajia
edustavat pääsopijajärjestöt ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO ry, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry ja Kunta-alan unioni ry.
Työnantajaa edustaa KT Kuntatyönantajat.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on
pääsopijajärjestö, joka edustaa kunta-alalla 130 000 palkansaajaa. JUKO on
sopijaosapuolena neljällä kuntasektorin sopimusalalla. Nämä ovat opetusalan
virka- ja työehtosopimus, kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES),
lääkärien virkaehtosopimus ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus.