Mielestäni
tärkein kysymys ei ole se, onko meillä varaa tehdä tarvittavat panostukset vaan
se, onko meillä varaa jättää ne tekemättä?
Eläketurvakeskuksen
mukaan jo noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu
mielenterveysongelmista. Lisäksi mielenterveysperusteiset sairaspäivärahakaudet
ovat jälleen kääntyneet kasvuun. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2017 alkoi
reilut 59 000 uutta mielenterveysperusteista sairauspäivärahakautta, ja
kasvua edellisestä vuodesta oli 16 %. Ongelma korostuu erityisesti nuorten
naisten kohdalla.
Yksi
sairaslomapäivä maksaa keskimäärin 350 €. Lisäksi ne, jotka jäävät mielenterveysongelmien
tai työuupumuksen takia sairauslomalle, joutuvat usein olemaan pitkään poissa
työelämästä. Todellinen kulu on siis huomattavan paljon korkeampi sekä
työnantajalle, yksilölle että yhteiskunnalle. Tutkimukset osoittavat lisäksi,
että niistä nuorista, jotka jäävät pitkälle sairauslomalle
mielenterveysongelmien takia, vain 20 % palaa takaisin töihin.
Tietotyön
lisääntyessä myös työn henkinen kuormittavuus kasvaa. Tämän takia on
ensisijaisen tärkeää tehdä aitoja panostuksia nimenomaan henkisen
työhyvinvoinnin edistämiseen. Vastuuta ei voida kaataa ainoastaan yksilön
harteille, vaan tähän työhön tarvitsemme kaikkia, niin työnantajaa, työntekijää
kun päättäjiäkin. Työntekijällä on oltava oikeat työkalut ja työyhteisön tuki,
jotta hän pystyy paremmin huolehtimaan itsestään. Olennaista on omien
voimavarojen tunnistaminen ja tietoisuus siitä, miten toimia ennen kuin on
liian myöhäistä. Työnantajalle taas on tarjottava riittävät resurssit ja
osaaminen, jolla luoda tarvittavat työkalut ja prosessit hyvinvoivan
työyhteisön tueksi.
Työelämän
hektisyyden negatiivinen vaikutus hyvinvointiin ja työntekijöiden
riittämättömyyden tunne ovat havaittavissa kaikilla aloilla ja kaikilla
sektoreilla. Kunta-alan haasteet kuitenkin korostuvat erityisesti tilastojen
valossa.
Esimerkiksi
Tilastokeskuksen työolobarometrista käy ilmi, että varsinkin kuntasektorilla
kiire, riittämättömät resurssit ja huonosti toteutettu digitalisaatio
aiheuttavat stressiä ja turhaa kuormitusta työntekijöille. Tutkimuksen mukaan
kuntien työntekijät kokevat erilaisten sovelluksien ja ohjelmien vievän liikaa
aikaa asiakkailta. Erityisen kuormittavana koetaan se, että ohjelmien
käyttäminen haittaa esimerkiksi lasten, oppilaiden, vanhusten tai muiden
asiakkaiden kohtaamista.
Olemme
tilanteessa, jossa kunta-alalta on häviämässä valtava määrä osaamista
henkilöstön eläköitymisen myötä. Erityisesti nyt kuntapäättäjien ja
työnantajien täytyy uskaltaa tehdä panostuksia työntekijöiden hyvinvoinnin ja
viihtyvyyden parantamiseen, jotta kunnat nähdään jatkossakin kilpailukykyisinä
työnantajina, jotka houkuttelevat osaavaa työvoimaa.
Elin Blomqvist-Valtonen
erityisasiantuntija
Tradenomit