Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan
ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi, jos työssä esiintyy työntekijään
kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai
muuta epäasiallista kohtelua.
Mikä on häirintää tai epäasiallista kohtelua?
Häirintä on sellaista kielteistä käyttäytymistä, joka aiheuttaa
työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Toisin sanoen kielteisen
käyttäytymisen tulee olla järjestelmällistä ja jatkuvaa. Häirintää on
esimerkiksi toistuva uhkailu, pelottelu tai työyhteisöstä eristäminen. Myös
työnjohto-oikeuden väärinkäyttö voi olla laissa tarkoitettua häirintää.
Kannattaa
kuitenkin muistaa, että työnantajalla on lähtökohtaisesti toimivalta päättää
työtehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista. Kyse voi olla kielletystä
häirinnästä, jos työnantaja muuttaa yksittäisen työntekijän työtehtäviä tai
työpistettä perusteetta.
Aina kyse ei
kuitenkaan ole työturvallisuuslain tarkoittamasta terveydelle vaaraa
aiheuttavasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Häirintää ei
esimerkiksi ole se, että henkilö puhuu epäasiallisesti yhden kerran tai että
työnantaja johtaa ja valvoo työntekoa.
Esimiehelle tuomittiin sakkoja alaisen epäasiallisesta
kohtelusta
Tuoreessa käräjäoikeuden ratkaisussa (Kymenlaakson KäO
13.07.2018 nro 129982) oli kyse siitä, oliko työntekijän työtehtävien
muuttaminen ja työpisteen siirtäminen toiseen rakennukseen epäasiallista
kohtelua.
Oikeudenkäynnissä kuullut todistajat kertoivat, että
toisaalle siirretyn työntekijän yhteydenpito muihin työyhteisön jäseniin oli
pyritty estämään. Uudessa työpisteessä ei ollut työntekijän lisäksi
kokopäiväisesti muita henkilöitä. Tuomioistuimelle ei esitetty mitään näyttöä
siitä, että työntekijän siirtämiselle olisi ollut asiallinen peruste.
Työntekijä jäi sairauslomalle henkisen kuormituksen ja ahdistuksen takia.
Tuomioistuin katsoi, että esimies oli eristänyt työntekijän
työyhteisöstä ilman perusteita ja näin ollen kohdellut työntekijää
epäasiallisesti. Kun kyse oli myös työturvallisuusmääräysten rikkomisesta, niin
esimiehelle tuomittiin 60 päiväsakkoa. Lisäksi esimies velvoitettiin
suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta yhteensä 4 000 euroa. Hovioikeus
ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa.
Käräjäoikeuden ratkaisu jäi
pysyväksi.
Mitä pitää tehdä, jos kokee häirintää?
Ensimmäisenä kannattaa ottaa asia puheeksi kielteisesti
käyttäytyneen kanssa eli tuoda selkeästi esille, että hänen käytöksensä on
tuntunut epäasialliselta. Kerro, mikä käyttäytymisessä on erityisesti ollut
mielestäsi epäasiallista. Lopuksi pyydä henkilöä lopettamaan häirintä.
Jos keskustelu ei auta ja häirintä jatkuu, niin ilmoita
tästä työnantajalle, jolloin työnantajan on ryhdyttävä toimeen häirinnän tai
epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi.
Jos työnantajankaan toimet eivät auta, niin apua voi pyytää
työsuojeluviranomaiselta. Voit myös aina kääntyä oman liittosi puoleen – autamme
asiassa eteenpäin.
Janet Virtanen,
neuvontalakimies, Loimu ry