Kuinka paljon kuntien korkeakoulutettuja
työntekijöitä siirtyy maakuntiin?
Kymmeniätuhansia.
Maakuntien palvelukseen siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä yli 200 000
työntekijää, ja heistä jukolaisia eli julkisalan koulutettuja on yli 40 000.
Lukua on vaikea sanoa tarkasti, sillä kunnilla on erilaisia tapoja tilastoida
toimialoja.
Keitä he ovat?
Valtaosa
siirtyvästä henkilöstöstä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.
Korkeasti koulutettuja heistä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusten
lääkärit, eläinlääkärit, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat,
terveydenhoitajat, työterveyshoitajat, sairaanhoitajat ja erilaisissa esimies- ja
johtotason tehtävissä työskentelevät. Tukipalvelu- ja hallintohenkilöstön siirtymiseen
liittyvät kysymykset ovat vielä osittain auki. Ne työntekijät siirtyvät, joiden
työtehtävistä vähintään puolet kohdistuu sote-organisaatioon, sanoo
neuvottelupäällikkö
Henrika Nybondas-Kangas KT
Kuntatyönantajista.
–
Ylittyykö tuo 50 prosenttia, onko ylipäätään siirtyvien toimintojen piirissä
vai onko jäämässä kuntaan, jatkuuko työ ja minkä muotoisena, hän luettelee
tukipalveluissa työskentelevien huolia ja avoimia kysymyksiä.
Mitä muutos tarkoittaa työsuhteille?
Henkilöstö
siirtyy maakuntiin vanhoina työntekijöinä tammikuussa 2019. Siirtymähetkellä
voimassa olevat palvelussuhteiden oikeudet ja velvollisuudet sekä myös
mahdolliset eläke-etuudet säilyvät.
Mitä muutos tarkoittaa arjessa?
Muutos
ei tarkoita työn arjessa välttämättä mitään. Asiakkaalle tai työntekijän
jokapäiväiseen työhön ei tee ehkä suurta muutosta, jos vanhan terveyskeskuksen
nimi onkin sotekeskus ja sitä hallinnoikin kunnan sijaan maakunta.
Keitä kuntien korkeakoulutetuista muutos
huolettaa?
Muutos
kuormittaa etenkin heitä, joiden tilanne on epävarmin. – Muutoksen suuruus riippuu siitä, missä
ammattiryhmässä työskentelee, huomauttaa Timo
Aronkytö, soteuudistuksen muutosjohtaja Uudenmaan liitosta.
Maakuntien
palvelukseen siirtyvistä lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä monet
ajattelevat, että eivät työt tule muutoksessa mihinkään loppumaan, Aronkytö
sanoo.
Mutta
etenkin tukipalveluhenkilöstön, kuten taloushallinnossa työskentelevien,
joukossa on epätietoisuutta.
Onko vaikuttamiseen riittävästi aikaa?
Tulevat
muutokset aiheuttavat henkilöstölle suurta epävarmuutta työtehtävien,
toimipaikkojen ja palvelussuhteen ehtojen suhteen, joten JUKO ry haluaa saada henkilöstön
edustajat tiiviisti mukaan jo esivalmisteluvaiheeseen.
–
Ensi keväänä on tärkein vaikuttamisen aika, silloin kannattaa vaikuttaa. Vasta
silloin neuvotellaan palvelussuhteen ehdoista, Aronkytö Uudenmaan liitosta
sanoo. Aronkytö rauhoittelee, että aikaa vaikuttamiseen on vielä aivan
riittävästi, sillä suunnittelu on vasta alustavaa. Toisaalta hän on varma
siitä, että jossain vaiheessa tulee joka tapauksessa hoppu, sillä muutos on
nopea ja työntekijöitä paljon.
Mitä valinnanvapaus sosiaali- ja
terveyspalveluissa tarkoittaa henkilöstölle?
Viimeistään
heinäkuussa 2019 asiakkaan pitäisi voida valita nykyistä vapaammin sosiaali- ja
terveyskeskuksensa.
–
Valinnanvapaus aiheuttaa kaikille harmaita hiuksia: millaista maakuntakonsernia
rakennetaan, mikä on oma työnantaja ja työpaikka, onko töissä liikelaitoksessa
vai osakeyhtiössä, onko muutoksella vaikutusta palkkatasoon tai omaan
esimieheen, Nybondas-Kangas KT Kuntatyönantajista luettelee. Valinnanvapauden
toteutumisesta tiedetään vielä niin vähän, että vastauksia on mahdotonta antaa.
Miksi vastauksia on vielä niin vähän?
Juuri
kukaan ei tiedä tämän enempää.
–
Työnantajan näkökulmasta perusviesti on se, että tämä on aivan uusi tilanne. Laki
on eduskunnan käsittelyssä, eikä kukaan pysty antamaan kunnolla vastauksia,
ennen kuin tiedetään, mitä sieltä tulee ulos, Nybondas-Kangas sanoo. Aluksi
perustetaan maakuntien väliaikaishallinto, ja vasta sitten luovuttavat työnantajat
alkavat aidosti pohtia niitä siirtyviä vakansseja.
–
Aitoa neuvotteluyhteyttä ei vielä ole, koska väliaikaishallintoa ei ole. Kaikki
sutii kuopissaan. Työntekijälle tilanne on siitäkin syystä epävarma.
Mitä kunnan koulutettu työntekijä voi tehdä
nyt?
–
Juuri nyt yksittäiselle työntekijälle tärkeää olisi ylipäätään seurata
muutosta, yrittää ymmärtää sitä ja antaa palautetta, Arokytö sanoo.
Yksi
tapa, jolla asioihin pystyy vaikuttamaan, on se, että on järjestäytynyt
liittoon, Nybondas-Kangas muistuttaa. Liitot myös pitävät huolta siitä, että
heidän jäsenensä ovat selvillä muutoksesta.
Vaikuttaminen
kannattaa aloittaa läheltä – keskustelemalla oman esimiehen ja luottamusmiehen
kanssa.
Teksti:
Veera
Luoma-aho
Katso
myös KT:n ja pääsopijajärjestöjen 7 kysymystä sotesta!
https://www.kt.fi/muutostuki/kt-paasopijajarjestot-vastauksia