Kevään KVTES-neuvotteluissa sovittiin paikallisesti
kohdennettavasta 1,2 prosentin palkankorotuksesta 1.1.2019 lukien. JUKO on
antanut luottamusmiehille ohjeistusta siitä, miten jaettavissa olevaa rahaa
tulisi kohdentaa.
Ensisijaisina tavoitteina on kehittää edelleen
palkkausjärjestelmiä korjata palkkausepäkohtia ja tukea tuloksellisuutta
edistäviä toimintoja ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä.
– Tätä erää ei tule kohdentaa kuntaliitoksista ja muista
liikkeen luovutuksesta johtuviin palkkaharmonisointeihin. Palkkaharmonisointi
on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, joka on hoidettava kuntoon
sopimuskorotuksista riippumatta, muistuttaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria
Löfgren.
Palkkaepäkohtien korjaaminen ja palkkausjärjestelmien
toimivuus edellyttävät usein järjestelyeriä suurempaa rahamäärää. Monissa
kunnissa ja kuntayhtymissä onkin järjestelyeriä jaettaessa käytetty
palkkausjärjestelmien kehittämiseen enemmän rahaa kuin sopimukseen kirjattu
minimitaso.
– Paikallista erää sovittaessa on varmistuttava, että johto-
ja esimiesasemassa olevien ja palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus
on oikeassa suhteessa heidän alaistensa ja verrokkiryhmiensä palkkoihin. Näissä
ryhmissä työskentelevät ovat valtaosin jukolaisia.
Ns. työnantajavirkamiesten palkkaan (KVTES:n palkkausluvun
17 §:n tarkoittamien työnantajan asemassa olevien
työntekijöiden/viranhaltijoiden) ei ole syytä kohdentaa järjestelyerää, vaan
heidän palkkauksestaan työnantajan tulee huolehtia muulla tavoin.
Tehtäväkohtaiset palkat kuntoon
Tehtäväkohtaisen palkan on korotuksen jälkeenkin määräydyttävä
tehtävien vaativuuden perusteella. Järjestelyerän kohdentaminen ei saa johtaa
palkkahinnoittelujen sisäisiin tai hinnoittelemattomien välisiin palkkaeroihin
yhtä vaativissa tehtävissä.
– Ensisijaisena tavoitteena tulee olla se, että paikallisen
palkkausjärjestelmän mukaiset tehtäväkohtaiset palkat saatetaan kuntoon ja
päivitetään. Monen jukolaisen tehtäväkohtainen palkka on tehtävän vaativuuteen
nähden liian alhainen ja haittaa osaavan työvoiman rekrytointia, Maria Löfgren
sanoo.
JUKO pitää tärkeänä, että järjestelyerää kohdennetaan
ryhmille, joille tehtävien vaativuudesta huolimatta maksetaan
vähimmäisperuspalkkaa eikä tehtäväkohtaisessa palkassa näy tehtävän vaativuus
ja tehtävässä edellytetty koulutus.
Henkilökohtaisia lisiä myönnettäessä ja korotettaessa on
noudatettava KVTES:n palkkausluvun 11 §:n määräyksiä. Näiden palkanosien ja
lisien korottamiseen työnantajan on ensisijaisesti käytettävä muuta rahaa kuin
järjestelyerää. Jos henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet eivät ole
läpinäkyviä, eivät luottamusmiehet voi hyväksyä järjestelyerän kohdentamista
henkilökohtaisiin lisiin.
Korotetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan viimeistään
kahden kuukauden kuluessa korotusten voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa,
joissa ei laskentateknisistä syistä kyetä noudattamaan tätä aikataulua, on
korotukset maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa voimaantulosta. Palkankorotukset maksetaan tällöin taannehtivasti 1.1.2019 lukien.