Mitä kikyn työajanpidennys tarkoittaa
osittaisella hoitovapaalla olevalle? Tästä on tällä hetkellä kirjavia
tulkintoja. Näkemyksemme on, että työmarkkinaosapuolet eivät voi sopia
osittaisella hoitovapaalla olevan työajan pidentämisestä. Asia on tärkeä, sillä
pidennys voi viedä Kela-etuuden.
Kilpailukykysopimuksen
(kiky) neuvottelutulos on kunta-alalla neuvoteltu siten, että kaikkien työntekijöiden
työaikaa pidennetään puolella tunnilla viikossa. Lähtökohtaisesti osa-aikaisen
työaika pitenee samassa suhteessa kuin muillakin. Osittaisen hoitovapaan osalta
asia ei kuitenkaan mene yksiselitteisesti näin.
Juridisesti olennaista on, että laissa
kunnallisen viranhaltijan toimesta viitataan lain 29§:ssä perhevapaiden osalta
seuraavasti: ”Viranhaltijalla on oikeus saada virkavapaata perhevapaiden vuoksi
siten kuin työsopimuslain luvun 1–8 §:ssä
säädetään.” Tämä on riidaton lakiin perustuva oikeus
sekä työsuhteisilla että virkasuhteisilla.
Työsopimuslaki toteaa luvussa 13, 6§: ”Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan
tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista johdu muuta.” Tämän lisäksi
luvun 13, 7§ ei mahdollista työehtosopimuksella poikkeamista työsopimuslain 4
luvun pakottavasta sääntelystä. Ne koskevat perhevapaita eli myös osittaista
hoitovapaata.
Siksi
näkemyksemme on, että työnantajapuoli ei voi kilpailukykysopimuksesta huolimatta
pidentää osittaisella hoitovapaalla olevan työaikaa eikä vähentää tällä
perusteella palkkaa. Koska tätä asiaa ei ole juridisesti sitovalla tavalla
ratkaistu, on tämä toki tässä vaiheessa vain oikeudellinen arviomme. Tähän
kannattaa kuitenkin vedota, mikäli kuntapuolen työnantaja syystä tai toisesta
haluaisi pidentämiseen ryhtyä.
Huom!
Jos työnantaja pitäytyy vetoamisesta huolimatta kannassaan, on työnantajan
tulkintaa noudatettava ainakin siihen saakka, kunnes mahdollinen erimielisyys
on saatu ratkaistua.
”Heijastusvaikutusta” yritetty ratkaista
Sinänsä kunta-alan neuvotteluosapuolten välillä vallitsee
yksimielisyys siitä, ettei työntekijää saa ajaa asemaan, jossa tämä menettäisi
KELAetuuden kikyn tarkoittaman työajan pidennysten vuoksi. Pääsopijapuolet ovat
yhdessä pyrkineet vaikuttamaan sekä KELAan että sosiaali- ja
terveysministeriöön muokatakseen osittaisen hoitovapaan normiympäristöä.
Toistaiseksi asia on kuitenkin kimurantti etenkin sen vuoksi, että
KELAn maksama osittainen hoitoraha on riippuvainen henkilön viikoittaisesta työajasta.
Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on nimittäin, että keskimääräinen viikoittainen
työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30h/vko. Siksi kikyn työajan
pidentämisellä voisi olla periaatteessa merkitystä hoitorahan saamiselle.
Useilla
yksityisen sektorin työehtosopimusaloilla on päädytty jättämään osittaisella
hoitovapaajärjestelyllä olevat kikyn työajan pidennyksen ulkopuolelle. Heidän
osaltaan pidennys toteutetaan hoitovapaajärjestelyn päätyttyä. Olisi
perusteltua, että myös Kunnallinen työmarkkinalaitos muuttaisi antamaansa
ohjeistusta samansuuntaisesti.
Ted Apter
asiamies,
Suomen Ekonomit
Petri Toiviainen
neuvottelupäällikkö,
Yhteiskunta-alan
korkeakoulutetut
Työmarkkinaosapuolet sopivat kilpailukykysopimuksesta 29.2. 2016.
Kilpailukykysopimuksen (’kikyn’) työajan pidennys astui kunta-alan työ- ja
virkaehtosopimuksissa voimaan 1.2.2017.