Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan
kunta-alalla työskenteli 419 000 palkansaajaa lokakuussa 2017. Vuonna 2016
kunta-alan työntekijäkohtainen keskiarvo oli 16,7 sairauspoissaolopäivää. Jos
kunkin palkansaajan sairauspoissaolot laskisivat keskimäärin yhdellä päivällä,
vastaisi tämä noin 1 676 henkilön vuosityöpanosta.
Vuonna 2017 Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointi-,
kannustus- ja palkitsemisohjelmilla saatiin työntekijäkohtaista
sairauspoissaolomäärää laskemaan 15,7 päivästä 14,5 päivään eli 1,2 päivällä.
Nyt muiden kuntien kannattaisi hyvin nopeasti ottaa Hämeenlinnasta mallia.
Toinen tapa lähestyä työhyvinvoinnin kehittämistä olisi
yhdistää yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden intressejä. Esimerkiksi
käy hyvin työmatkapyöräily.
Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä
säästää keskimäärin 1 200 euroa vuodessa yhteiskunnan terveydenhoitokuluja ja
Tanskassa on arvioitu jokaisen pyöräilykilometrin tuottavan yhteiskunnalle 0,16
euroa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kukin passiivisuudesta pyöräilyyn
siirtynyt henkilö tuottaa per pyöräilty kilometri yhteiskunnalle noin 0,70
euroa. Työmatkapyöräilyä tukeva rahallinen kannustin lisäisi sekä
työhyvinvointia ja tuottavuutta että alentaisi yhteiskunnan
terveydenhoitokuluja.
Mielestäni työelämän kehittämiskeskustelussa tulisi
siirtyä haitoista hyötyihin ja ongelmista ratkaisuihin. Eikö olisi jo aika
yhdessä sitoutua kehittämään työhyvinvointia?
Ted Apter
työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies
Suomen Ekonomit