Hyppää sisältöön

Palkkojen harmonisointi otettava vakavasti

   

Kaavaillun maakuntauudistuksen
yhteydessä on tarkoitus toteuttaa Suomen historian suurin liik­keenluovutus,
jossa satojatuhansia työntekijöitä siirtyy uusien työnantajien palvelukseen.
Yhtenä keskei­simpänä kysymyksenä on tällöin se, miten samanlaista työtä
tekevien mutta erilaisilla palkkatasoilla olevien työntekijöiden palkat
harmonisoidaan yhdenmukaisiksi. Työtuomioistuin antoi tähän teemaan liittyen
merkittä­vän ratkaisun maaliskuussa 2018 (TT 2018:18).

 

Työtuomioistuimen ratkaisemassa tapauksessa työn­antaja
(Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayh­tymä) oli maksanut eräille
fysioterapeuteille korkeam­paa tehtäväkohtaista palkkaa kuin samaa työtä
tekeville, vaativuustasoltaan samalla tai korkeammalla tasolla ole­ville
toisille fysioterapeuteille.

 

Asiassa oli riidatonta se, että palkkaeroille oli alun
perin vuonna 2005 ollut hyväksyttävä, tapahtuneeseen liikkeenluovutukseen
liittynyt ja siitä aiheutunut syy. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan
palkkaerot olisi kuitenkin tullut poistaa kohtuullisessa ajassa, joksi voi­tiin
katsoa kaksi vuotta. Viimeistään palkkaerot olisi tul­lut poistaa vuoteen 2010
mennessä. Työnantajapuolen mielestä palkan tasot määräytyivät työnantajan
palkan­maksukyvyn mukaan ja KVTES:n mukainen työntekijä­järjestöjen hyväksymä
taso on joka tapauksessa saavu­tettu jo vuonna 2012.

 

Palkkatasa-arvo on
toteutettava

Työtuomioistuimen
ratkaisussa tuotiin esiin, että vaikka työnantajalla oli alun perin
hyväksyttävä syy erisuuruis­ten tehtäväkohtaisten palkkojen maksamiselle (tässä
tapauksessa liikkeenluovutus), tämä oikeutus oli kuiten­kin vain väliaikainen.
Viimeistään noin viidessä vuodes­sa palkkatasa-arvo oli toteutettava nostamalla
alemmat palkat korkeampien palkkojen mukaisiksi.

 

Työtuomioistuin katsoi,
ettei Kainuun sosiaali- ja ter­veydenhuollon kuntayhtymän taloudellinen tilanne
voi­nut myöskään nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa olla työsopimuslain 2
luvun 2 §:n 1 momentin tarkoitta­ma hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden
yhdenmu­kaisesta kohtelusta heidän palkkauksessaan. Myöskään asiassa esitetty
todistelu kuntayhtymän taloudellisesta tilanteesta ei antanut aihetta arvioida
asiaa toisin.

 

Työ- ja
virkaehtosopimusten on oltava pakottavan työlainsäädännön (esimerkiksi
työntekijöiden yhden­vertainen kohtelu) mukaisia. Tämä on todettu aikaisem­minkin
oikeuskäytännössä. Pakottavasta työlainsäädän­nöstä voidaan poiketa vain
lainsäädännössä annetun kelpuutuksen nojalla. Tämä lähtökohta sitoo valta­kunnallisia
työmarkkinajärjestöjä ja muitakin osapuolia työ- ja virkaehtosopimusten
erimielisyysneuvotteluissa. Tästä syystä merkitystä ei voitu antaa sille
seikalle, että KVTES:n mukainen työntekijäjärjestöjen hyväksymä palkkataso oli
saavutettu vuonna 2012.

 

Tuomiossa katsottiin,
ettei työnantaja ollut esittänyt hyväksyttävää, työntekijöiden tehtävistä tai
heidän ase­mastaan johtuvaa perustetta maksaa erisuuruisia tehtä­väkohtaisia
palkkoja samoista tehtävistä huomattavan pitkän ajan tapahtuneen
liikkeenluovutuksen jälkeen. Palkkaerojen tasoittamiseksi ei myöskään ollut
enää olemassa suunnitelmaa. Työnteki­jäpuolen ajama kanne hyväksyttiin ja työnantaja
tuomittiin hyvityssak­koon virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

 

Petri Toiviainen

neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan 
korkeakoulutetut ry