Eduskunta on hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen
kilpailukykysopimukseen perustuvat parannukset tuotannollistaloudellisilla syillä
irtisanottujen henkilöiden asemaan. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan
vuoden 2017 alussa ja ne koskevat työsopimussuhteita sekä kunnan ja valtion
virkasuhteita.
Työnantajalla on vastaisuudessa velvollisuus tarjota
tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus
osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai
koulutukseen. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa
säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää.
Koulutusta tai valmennusta on tarjottava työntekijälle, joka
on työskennellyt työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan.
Koulutuksen tai valmennuksen järjestämistä koskevat periaatteet kirjataan
yhteistoimintalakien mukaisiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmiin.
Kuukauden palkan arvoinen koulutus
Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään
vastattava työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun
työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön
keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi.
Valmennus tai koulutus on toteutettava irtisanomisajan päättymisen
jälkeen kahden kuukauden kuluessa.
Työnantajalla ja henkilöstöllä on varsin laaja
mahdollisuus sopia edellä mainituista periaatteista myös toisin. Työnantaja,
joka ei ole noudattanut säädettyä velvollisuuttaan, on velvollinen suorittamaan
työntekijälle kertakaikkisena korvauksena koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaavan
määrän.
Puoli vuotta työterveyshuoltoa
Työnantajalla on lisäksi jatkossa velvollisuus järjestää
irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan
työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajalla on oikeus saada
mainitulta ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Työnantajan
järjestämisvelvollisuuteen kuuluu huolehtia ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä.
Sen sijaan työterveyshuoltopalveluiden yhteydessä sairaanhoidon ja muun
terveydenhuollon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.
Lakiuudistuksella ei muuteta tätä tilannetta: jos työnantaja ei järjestä sairaanhoitoa
ja muuta terveydenhuoltoa työntekijöilleen, tämä oikeus ei lainmuutoksen myötä
tule myöskään irtisanotuille henkilöille.
Tuloverolakia muutetaan siten, että työnantajan
kustantamaa työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta ei pidetä
työntekijän veronalaisena etuna. Työsuhteen päätyttyä järjestettävä koulutus
tai valmennus ei pääsääntöisesti vaikuta työttömäksi jääneen oikeuteen saada
työttömyysetuutta.
Lakiuudistuksen yhteydessä yhteistoimintalain
soveltamisalaa laajennetaan ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeisiin, joissa
työskentelevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20.
Petri Toiviainen
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry