Hyppää sisältöön

Psykologiliiton tutkimus: Psykologien asiantuntijuus kysyttyä poikkeusoloissakin

   

Psykologiliitto teki keväällä laajan korona-kyselyn
jäsenistölleen. Tutkimuksen mukaan palkansaajista töissä oli aivan normaalisti
93 prosenttia kaikista vastanneista psykologeista ja lomautettuna osa- tai
kokoaikaisesti 4 prosenttia. Lomautukset keskittyivät yksityiselle sektorille.
Osassa kunnista suunniteltiin lomautuksia, mutta lopulta vain pari kuntaa
lomautti psykologeja. Psykologien asiantuntijuus oli siis poikkeusoloissakin
kysyttyä.

Kiireettömiä töitä siirrettiin, ohjaukset vähenivät

63 prosenttia tutkimukseen osallistuneista palkansaajista
kertoi tekevänsä samaa työtä kuin ennen poikkeusaikaa, ja 30 prosenttia
suurimmaksi osaksi samaa työtä. Työnantajan toimesta vain alle 2 prosenttia
vastaajista siirrettiin kokonaan muihin töihin. Työn sisällön painopisteet
muuttuivat kuitenkin monella, vaikka siihen ei työnantajalta välttämättä
määräystä tullutkaan. Joku työn osa-alue väheni huomattavasti ja joku toinen
taas lisääntyi. Myös uudenlaisia työmuotoja otettiin käyttöön. 

Kyselyvastausten mukaan työn psyykkinen kuormitus lisääntyi,
sillä vaativat asiakastyöt ajoivat monilla kiireettömien töiden ohi. Keväällä
vielä ajateltiin poikkeustilanteen olevan ohi nopeasti, ja erityisesti
psykologisten tutkimusten osalta tehtiin paljon lykkäyksiä, koska tutkimukset
on hankalaa toteuttaa etäyhteyden välityksellä. Myös muiden asiantuntijoiden
ohjaukset psykologipalveluihin vähentyivät. Asiakkaat myös peruivat alussa
paljon käyntejään. Monet halusivat odottaa, päästäänkö pian palaamaan
normaaliin ja kasvokkain tapaamisiin. Näin ns. hoitovelkaa on päässyt
kertymään, ja syksy on ollut monella työntekijällä kiireisempi kuin koskaan.

Kuntien digiloikka käynnistyi hitaasti verrattuna muihin
työnantajasektoreihin

Psykologiliiton tutkimus nosti esille merkittävät erot
valtion, kuntien ja yksityisen sektorin etätyökäytännöissä. Kolmasosa kaikista
palkansaajapsykologeista ei tehnyt tutkimusajankohtana ollenkaan etätöitä
(kotoa käsin), mutta etäyhteyksiä kyllä hyödynnettiin työssä mahdollisuuksien
mukaan. Siinäkin näkyi työnantajakohtaisia eroja: Kun valtion psykologeista yli
90 prosenttia työskenteli pääosin etäyhteydellä ja yli puolet työpisteistäkin
on suljettu, niin kuntien erikoissairaanhoidossa täysin etäyhteydellä
työskenteli vain viidesosa psykologeista. Kunnissa työskentelevillä
psykologeilla oli lähikontakteja asiakkaiden kanssa huomattavasti enemmän kuin
muilla sektoreilla.

Noin kolmasosalle vastaajista työn sisältö ei mahdollistanut
etätyötä. Yli viidesosa ei saanut työnantajalta etätyön vaatimia koneita,
ohjelmistoja tai yhteyksiä, ja viidesosan etätyön estivät perhesyyt tai vaikeus
työskennellä tietoturvallisesti kotoa käsin.

Yhtenä tulosten yllätyksenä voidaan pitää sitä, miten moni
psykologi joutui poikkeusoloissa työskentelemään vasten tahtoaan
lähikontaktissa asiakkaiden kanssa. Työnantajat olivat antaneet jopa
etätyökieltoja. Kuntasektorilla noin 13 prosenttia psykologeista kertoi, että
työnantaja ei sallinut etätöiden tekemistä. Tämä oli huolestuttavaa tilanteessa,
jossa valtiovalta suositteli etätyöskentelyä.

Keväällä ei riittäviä suojaimiakaan kaikilla työnantajan
puolesta ollut. Tämän tilanteen voisi olettaa nyt korjaantuneen, kun
suojautumisesta on tullut arkea. Vähäinen digityön tekeminen näkyi keväällä
kuntasektorilla myös siinä, että rajallisia VPN-yhteyksiä, kannettavia
tietokoneita ja web-kameroita käytettiin vuorotellen työntekijöiden kesken. Koneiden
ja laitteiden puutetta työntekijät paikkasivat kiitettävästi käyttämällä
tarvittaessa vaikkapa pelkkää puhelinta etätyölaitteenaan.

Nopea siirtyminen etäyhteydellä työskentelyyn oli monille
hyppy tuntemattomaan: lähes 50 prosenttia kaikista vastanneista psykologeista
kertoi, että ei ollut ennen poikkeusaikaa työskennellyt lainkaan etäyhteydellä
ja 35 prosenttia oli työskennellyt vain satunnaisesti.

Ristiriitaiset ohjeet hämmensivät

Tutkimuksen tulokset kertoivat hyvin kirjavista ja
ristiriitaisista työnantajien käytännöistä korona-aikana. Sote-ohjeistusten
kokonaisuus ei ollut äkillisesti kohdanneessa kriisissä kenenkään käsissä ja kirjavat
linjaukset asettivat osan psykologeista ja heidän asiakkaistaan kohtuuttomiin
tilanteisiin. Ongelmia aiheutti muun muassa se, että vaikka esimerkiksi
sairaanhoitopiirien ohjeistukset vaikuttivat sinänsä selkeiltä, ne saattoivat
olla ristiriidassa valtioneuvoston linjausten kanssa. Myöskään perustaso ja
erikoissairaanhoito eivät olleet linjanneet asioita yhdessä.

Pahimmillaan työnantaja näytti vielä keväällä ikään kuin
kieltävän todellisuuden ja vaativan jatkamaan työtehtäviä kuten ennenkin:
asiakkaat oli tavattava livenä, tutkimukset oli tehtävä ilman minkäänlaisia
suojavarusteita – riippumatta siitä, kuuluiko työntekijä itse tai asiakas
riskiryhmään.

Sekä kunnat että sairaanhoitopiirit ovat kevään jälkeen
varmasti tarkentaneet ohjeistuksiaan, valmiusprosessejaan ja viestintäänsä sekä
asiakkaille että työntekijöille. Alati muuttuvassa tilanteessa on haasteena
edelleen pysyä perässä ohjeiden ja käytäntöjen osalta.

Työhön tuli myös uutta ja hyvää

Vakava kriisitilanne toi myös paljon uutta ja hyvää sekä
työtapoihin että työn organisointiin. Vastaajat arvelivat, että esimerkiksi etäpalaverit
ja etätyönohjaus saattavat jäädä pysyviksi käytännöiksi poikkeusajan jälkeen.
Jotkut olivat siirtyneet ulkona toteutettaviin vastaanottoihin, ja nämä
luontointerventiot olivat antaneet uutta virtaa psykologien työhön. Työpaikoilla
oli myös kehitetty uusia palveluja, joiden uskottiin jäävän pysyvään käyttöön
pandemian jälkeenkin.

Tulokset kertovat, että psykologien työpanos on ollut nyt
kysyttyä. Koronapandemian kaltaisessa kriisissä psykologin kova osaaminen
mielenterveyden, psyykkisen hyvinvoinnin ja kriisien asiantuntijana korostuu.

 

Näin tutkimus tehtiin


Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viikolla 17/2020.
Tutkimuksessa kartoitettiin työskentelyn muutoksia, etätyöskentelyä,
mahdollisia säästötoimenpiteitä sekä psykologien tunnelmia uudenlaisesta
työtilanteesta.

Tutkimus lähetettiin 5 665 Psykologiliiton jäsenelle. Palkansaajia
vastaajissa oli 1 214. Palkansaajien vastausprosentti oli 30,7. Heistä yli 75
prosenttia työskenteli kunnassa, kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä.