Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa siirrytään
kaksiportaisesta julkisesta hallinnosta kolmiportaiseen malliin. Kunta–valtio
-rakenne muovataan kolmiportaiseksi kunta–maakunta–valtio -rakenteeksi.

Euroopassa kolmiportainen julkinen hallinto on varsin yleinen ja toiminnassa
esimerkiksi Ruotsissa.

Maan hallitus sopi marraskuussa 2015 uusien maakuntien
tehtävistä. Merkittävin näistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisvastuu, joka niille siirtyy nykyiseltä kuntasektorilta.

Muutos on suuri. Kuntien menoista sote-alueelle käytetään
nykyisin noin puolet. Henkilöstöä kunnista siirtyisi noin 220 000.

Maakuntiin siirtyisivät sosiaali- ja terveysalan yli 200 000
ammattihenkilön lisäksi myös soteen liittyvän hallinnon ja tukipalvelujen
henkilöstöä 15 000 – 18 000. Lisäksi maakuntien palkkalistoille suunnitellaan
siirtyvän valtion hallinnosta mm. ELY-keskuksista ja maakuntaliitoista noin 12
000 henkilöä.

Henkilöstön siirtymiseen ja palvelussuhteen ehtoihin
liittyvistä kysymyksistä ei ole vielä varmoja linjauksia. Kunta-alan
ammattiliitot – myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO – ovat
kannattaneet kunta-alan työehtosopimuksia myös maakunnille.

Ammattiliitot ovat huolissaan yhteistoimintamenettelyn
toteutumisesta siirtymisessä. Luottamusmiesjärjestelmän täytyy olla toimiva
sekä lähettävässä kunnassa että vastaanottavassa maakunnassa. Henkilöstön
mahdollisimman varhainen mukaan ottaminen varmistaa muutoksen onnistunutta
läpivientiä. Henkilöstön vaikutusmahdollisuus tulevan työn organisoimisessa on
tärkeä, koska näin saadaan myös ”ruohonjuuritason” näkemys siitä, mitä
toiminnan tuloksellisuus edellyttää.

Kunnat elinvoiman edistäjiksi

Mitä sitten jää kuntiin, kun sote hallintoineen lähtee? Tätä
pohtimaan valtiovarainministeriö asetti hallitusohjelman kirjausten mukaisesti
joulukuussa 2015 parlamentaarisen työryhmän ja asiantuntijaryhmän. Ryhmät
valmistelevat Tulevaisuuden kunta -hanketta, josta selvitys saadaan jo kuluvan
vuoden loppuun mennessä.

Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on hallitusohjelman mukaan
huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista.
Kunnan rooli muuttuisi näin palvelujen järjestäjästä alueensa elinvoiman,
yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus haluaa lisätä kuntien
päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista
vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa. Myös kuntademokratiaa on määrä
vahvistaa.

Tulevaisuuden kunta -hankkeessa määritellään visio
tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Tavoitteena on määritellä kuntien roolin
lisäksi kuntien tehtävät sekä kuntien asema suhteessa maakuntiin.

Mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet valmistellaan vuoden
2017 aikana siten, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 alussa.

Maakunnat monialaisia

Uudet 18 maakuntaa on määrä perustaa monialaisiksi.
Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen tehtävät ovat pääsääntöisesti samat
niissä kaikissa. Maakuntavirastojen tehtävät eroavat osittain toisistaan
valtakunnallisen työnjaon perusteella.

Maakuntien tehtäviksi siirretään

• sosiaali- ja terveystoimen tehtävien lisäksi
• pelastustoimen tehtävät
• maakuntien liitoille kuuluvat tehtävät (alueiden
  kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen
  rahoituksen välittämisen tehtävät, alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät
• ELY-keskuksissa hoidettavat tehtävät (alueiden
  ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen
  kehittämis- ja rahoitustehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto).

Selvitysmies Lauri Tarasti linjasi valtion ja maakunnan
kesken sovittavia tehtäviä. Muun muassa yrityspalvelujen ja työvoimapalvelujen
järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jolloin TE-toimistot lakkautettaisiin.
EU-rahastojen Suomen hallintoa siirrettäisiin maakuntiin, samoin
rakennusvalvonnan järjestämisvastuu. Maataloushallinto siirtyisi kunnista ja
aluehallintovirastoista maakuntiin ja osin keskusvirasto Eviraan. ELY-keskusten
ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyisivät eräin poikkeuksin
aluehallintovirastoille, mutta muutoin ympäristönsuojelu jäisi kuntien
tehtäväksi.

Vuosisadan hallintouudistus

Kaikkiaan sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia
hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos
koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on korostanut, että sen
tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden
uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Tässä
sote- ja aluehallintouudistus on hallituksen keskeisiä rakenteellisia
hankkeita.

Lisätietoa: www.alueuudistus.fi

Jaakko Korpisaari

kuntasektorin asiamies

Akavan Erityisalat

Maakunta-nimitys käyttöön

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esitti lausunnossaan,
että maakunta-nimi olisi sopivin tuleville itsehallintoalueille. Myös
selvitysmies Lauri Tarasti oli 26.1.2016 julkistetussa selvityksessään
maakunta-nimen kannalla ja esittää maakunnan toimielinten nimiksi
maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntavirasto.

JUKO mukana valmistelussa

Maan eri osissa on valmisteltu sote-uudistusta paikallisissa
valmisteluryhmissä. Näissä ryhmissä on myös Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKO ry:n edustaja. Jos tarvitset tietoa paikallisesta
valmistelusta, kysy oman kuntasi JUKOn luottamusmieheltä kuka on JUKOn
edustaja. Tietoa edustajista saa myös JUKOn toimistosta.