Eduskunta on
hyväksynyt työsopimuslakiin (55/2001) useita muutoksia. Uudistuksen myötä
koeaikaa, työnantajan takaisinottovelvoitetta ja määräaikaisuuden perusteita
koskevat säännöt muuttuvat.
Uudistus
perustuu maan hallituksen vuoden 2015 hallitusohjelmaan ja sen tavoitteena on
hallituksen mukaan parantaa pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia,
madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä ja lisätä työnantajien
kasvuhalukkuutta. Kunnallisia viranhaltijoita koskevaan lakiin ei tässä
vaiheessa tehty muutoksia.
Lakiuudistus
odottaa tätä kirjoitettaessa vielä tasavallan presidentin vahvistusta ja sen on
tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkaessa.
Koeaika pitenee puoleen vuoteen
Työnantaja ja
työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta, jonka
kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa yksinomaan
koeaikaehtoon vetoamalla. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille
sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus odotuksia.
Koeajasta
voidaan sopia niin määräaikaisessa kuin myös toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.
Koeajan enimmäispituus on tähän saakka ollut pääsääntöisesti neljä (4)
kuukautta. Jatkossa koeaika voi aina olla enintään kuuden (6) kuukauden
pituinen.
Lisäksi lakiin
otettiin määräys siitä, että jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden
tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa
kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30
kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan
pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
Ennen
lakiuudistuksen voimaantuloa tehtyihin työsopimuksiin sovelletaan vanhaa
koeaikasääntöä. Samoin työ- ja virkaehtosopimuksissa mahdollisesti olevat
laista poikkeavat kirjaukset jäävät edelleen voimaan.
Työnantajan takaisinottovelvollisuuden määräaika
lyhenee
Työsopimuslaissa
on säädetty työnantajan takaisinottovelvollisuudesta. Työnantajan on tarjottava
työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen,
TE-toimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos
tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa
työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita
irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Säännöksen tarkoituksena on suojella
työntekijää työttömyydeltä ja varata hänelle tilaisuus palata ammattitaitoaan
vastaavaan työhön.
Lakiuudistuksen
myötä takaisinottovelvoitteen määräaika lyhenee neljään kuukauteen. Jos
työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12
vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Ennen lakiuudistuksen
voimaantuloa päättyneisiin työsuhteisiin sovelletaan vanhaa
takaisinottovelvoitetta. Samoin työ- ja virkaehtosopimuksissa mahdollisesti
olevat laista poikkeavat kirjaukset jäävät edelleen voimaan.
Takaisinottovelvollisuus
ei koske määräaikaisessa työsuhteessa olleita työntekijöitä eikä työntekijöitä,
joiden työsopimus on irtisanottu tai purettu työntekijästä johtuvasta syystä
ns. individuaaliperusteella. Takaisinottovelvollisuus ei ulotu myöskään
työntekijöihin, joiden työsopimus on päättynyt koeajan perusteella.
Pitkäaikaistyöttömän määräaikaisuuteen ei tarvita
aluksi perusteltua syytä
Työsopimuslain
mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä
ole tehty määräaikaisena. Jos määräaikainen työsopimus on työnantajan
aloitteesta tehty ilman perusteltua syytä, pidetään sopimusta toistaiseksi
voimassa olevana. Perustellun syyn käsitettä ei ole laissa tarkemmin
määritelty. Käytännössä laillisiksi katsottavia perusteita ovat 1) työn luonne,
2) sijaisuus, 3) harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä 4) muu
yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste.
Työsopimuslakiin
on nyt otettu erityismääräys määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä
pitkäaikaistyöttömän kanssa. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä
edellä mainittua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja
elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija
edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei
kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä
määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on pysyvää.
Tämäntyyppisen
määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia
vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään
kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää
yhtä vuotta.
Petri
Toiviainen
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry