Uusi KVTES 2020-2021 pähkinänkuoressa

SOPIMUSKAUSI

Sopimuskausi 1.4.2020 – 28.2.2022 = 23 kuukautta.

Sopimuskausi on hieman lyhyempi
kuin tällä neuvottelukierroksella tavanomainen ns. yleisen linjan mukainen 25
kuukauden sopimusaika. Tämä vaikuttaa myös palkankorotusten suuruuteen.

PALKANKOROTUKSET

Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia.
Palkankorotusten kustannusvaikutus on 3,04 prosenttia.

Kustannusvaikutus vastaa tällä
neuvottelukierroksella palkankorotuksiin vakiintunutta ns. yleistä linjaa
suhteutettuna lyhyempään 23 kuukauden sopimuskauteen. Sekalinjainen ensimmäinen
yleiskorotus 1.8.2020 nostaa kyseisen korotuksen kustannusvaikutusta, koska
euromääräinen korotus alle 2 131,15 euron kuukausipalkoissa on
prosentuaalisesti suurempi kuin 1,22 prosenttia.

Yleiskorotukset 1.8.2020 ja 1.4.2021

• 1,22 prosentin yleiskorotus 1.8.2020: yleiskorotus 26
  euroa tai vähintään 1,22 prosenttia
• 1,0 prosentin yleiskorotus 1.4.2021
• Henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksia
  vastaavasti.

Ensimmäinen yleiskorotus 1.8.2020
on ns. sekalinjainen. Euromääräinen 26 euron palkankorotus maksetaan alle
2 131,15 euron kuukausipalkkoihin. Sitä korkeampiin kuukausipalkkoihin
tulee prosentuaalinen korotus.

Paikallinen järjestelyerä

1.4.2021 on käytössä 0,8 prosentin paikallisesti
päätettävä järjestelyerä.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta neuvotellaan
paikallisesti työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. Neuvotteluissa on ns.
työnantajaperälauta, eli jos ei päästä neuvotteluissa yksimielisyyteen,
työnantaja päättää järjestelyerän kohdennuksesta.

Järjestelyerän kohdennuksessa tavoitteita ovat

• palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen
• palkkausepäkohtien korjaaminen
• tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja
  tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen
• se, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden
  palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän
  alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Järjestelyerän käytön on jakaannuttava mahdollisimman
tasapuolisesti liitteiden palkkasummien mukaisesti. Palkkahinnoittelun
ulkopuoliset muodostavat oman ryhmänsä.

KIKY-TUNNIT

Kiky-sopimuksen mukainen työajan pidennys poistuu
31.8.2020 lähtien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa seuraavan työaikajakson
alusta lukien. Sen jälkeen palataan aiempiin puolta tuntia lyhyempiin viikkotyöaikoihin.

Kiky-työaikojen pidennysten
poistamisesta KT Kuntatyönantajat vaativat tilalle vastaavaa hyötyä. Näitä ovat
mm. jaksotyöajassa mahdollisuus neljän viikon työaikajaksoon, liukuvan työajan
saldokertymän nosto, työajan enimmäismäärän tarkastelujakso 12 kuukautta sekä lomarahan
vaihtamisen mahdollisuus ilman paikallista sopimista. Nämä muutokset tulevat
voimaan myös 31.8.2020.

KVTES:N SOPIMUSMUUTOKSET

Kiky-tuntien kompensaationa sovitut sopimusmuutokset
tulevat voimaan 31.8.2020 (merkitty ko. kohtaan!). Muut sopimusmuutokset
tulevat voimaan takautuvasti sopimuskauden alusta 1.4.2020 lukien.

Työaikaluku

Työaikalukuun tuli muutoksia kolmesta syystä: uuden 1.1.2020
voimaan astuneen työaikalain perusteella, pääsopijajärjestöjen vaatimina, kiky-sopimuksessa
sovittujen työajan pidennysten poistuessa sekä KT Kuntatyönantajien vaatimina kompensaatioina
kiky-työaikapidennysten poistumisen vuoksi.

Työaikaluvun säännöllisiä työaikoja lyhennettiin saman
verran, kuin kilpailukykysopimuksessa niitä pidennettiin. KVTES:n piirissä
työskentelevien viikoittainen työaika lyhenee 30 minuuttia. Vastaavat
lyhennykset tehtiin myös KVTES:n liitteisiin 13, 14 ja 18.

Käsitteiden päivitys

• Työpaikka > työntekopaikka
• Matkaan käytetty aika > matkustamiseen
  käytetty aika
• Viikoittainen vapaa aika > viikkolepo
• Työajan tasoittumisjärjestelmä > työajan
  tasoittumissuunnitelma

Varallaolo

Varallaolokorvauksen määrän tai sen
määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava
viranhaltijan/työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa.

Asuntovarallaolokorvaus 50 % korottamattomasta
tuntipalkasta.

Aiemmin sama korvaus oli
kirjattu työaikalakiin. Nyt korvauksen määrä on poistettu uudesta työaikalaista.

Jaksotyö (Muutokset voimaan 31.8.2020)

Jaksotyössä voidaan käyttää 4 viikon jaksoa. Tarve neljän
viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai
pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla tai kun
työ­aikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä.

Jaksotyössä yövuoro voi olla 11 tuntia.

Neljän viikon jakson käyttäminen on ollut jo aiemmin
mahdollista tietyin edellytyksin. Käytäntö on aiheuttanut tulkintaerimielisyyksiä.
Siksi kriteereitä on tarkennettu.

Lyhyttä työaikaa tekevien viikkolepo

Jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme
tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin
yhdenjaksoinen vapaa viikossa.

Liukuvan työajan plussaldo 50 tuntiin, voi ottaa
kokonaisina päivinä

Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittyä
enintään 50 tuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (- saldo). (Muutos
voimaan 31.8.2020 lukien.)

Plussaldon maksimimäärä oli
aiemmin 40 tuntia.

Työntekijän pyynnöstä työnantajan on pyrittävä antamaan
vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

Työajan enimmäismäärän seurantajakso (Muutos
voimaan 31.8.2020)

Työaikalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän
tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

Työaikalain 18 § (Työajan
enimmäismäärä) määrittää, ettei työntekijän työaika ylityö mukaan lukien saa
ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Tästä voidaan työsopimusosapuolien kesken sopia toisin. Kunta-alalla sovittiin
lain mahdollistama maksimi eli tasoittumisjakso 12 kuukauteen.

Vuosilomaluku

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (Muutos voimaan
31.8.2020)

Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia, että
lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana
vapaana.

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on enintään puolet
ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaat kerryttävät
vuosilomaa. Lomarahavapaan ajankohdasta on sovittava.

Pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä on maksettava korvaus
työsuhteen päättyessä tai jos vapaata ei ole pidetty viimeistään lomanmääräytymisvuotta
seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen tulee olla
kirjallinen tai sähköinen. Työnantajan on selvitettävä lomarahavapaan
sopimisesta noudatettavat yleiset periaatteet. 
Lomarahaa vaihtavalle työntekijälle/viranhaltijalle on työnantajan
selvitettävä lomarahan vaihtamista koskevat ehdot.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi
muuttuu joustavammaksi vuoden 2021 kesälomakaudella. Lomarahan vaihdosta voi silloin
sopia suoraan työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella.

Tämän vuoden 2020
kesälomakaudelle lomarahanvaihto on mahdollista vain, jos asiasta on tehty
paikallinen sopimus työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kanssa.

Luottamusmiesluku

Edellisen sopimuskauden määräaikaiset luottamusmiehen ajankäytön
lisäykset jatkuvat määräaikaisina tämän sopimuskauden loppuun.

Pääluottamusmiehelle annettava
kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 hänen
edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden.

Luottamusmieskorvausten korotukset:

Edustettavien lukumäärä                                 1.8.2020
€/kk                            1.4.2021
€/kk

5-79                                                                      76                                                77

80-159                                                                  95                                                96

160-249                                                                113                                              114

250-339                                                                150                                              152

340-449                                                                196                                              198

450-699                                                                230                                              232

700-                                                                      263                                              266

Työsuojeluvaltuutetut

Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.8.2020 alkaen 95 euroa ja
1.4.2021 alkaen 96 euroa.

Työsuojeluvaltuutettujen, joilla on vähintään 700
edustettavaa, korvaus on 1.8.2020 alkaen 263 euroa ja 1.4.2021 alkaen 266 euroa.

TYÖRYHMÄT

Sopimuskaudella toimivat seuraavat työryhmät:

• palkkausjärjestelmää arvioiva työryhmä
• perhevapaamääräyksiä arvioiva työryhmä
• työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää
  matkustamista selvittävä työryhmä
• sairauslomaa koskevia määräyksiä arvioiva ja
  kehittävä työryhmä, jolle lisätehtävänä antaa työkyvyttömyystilanteisiin
  yhteisiä ohjeita, jotka kannustavat työssä jatkamista, työhön paluuta ja
  työhyvinvointia.

Sopimuskaudella toimivat
työryhmät ovat osa ns. jatkuvaa neuvottelumenettelyä. Se tarkoittaa, että
tulevia sopimusmuutoksia valmistellaan sopimuskauden aikana työryhmissä.
Työryhmissä neuvotellaan kaikkia osapuolia tyydyttävä esitys, jota voidaan
sitten sopimusneuvotteluissa esittää sopimusmuutoksiksi.

PALKKAOHJELMA

Palkkaohjelman mahdollisuutta ja ansiokehitysindeksien
vastaavuutta selvitetään

Tilastoryhmä selvittää 28.2.2022 mennessä kunta alan
palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä arvioi ansiokehitystä
kuvaavien indeksien vastaavuutta yksityisellä ja kuntasektorilla.

Palkkaohjelman tarve ratkaistaan tehdyn selvityksen
perusteella ottaen huomioon kuntatalouden näkymät sekä muut kuntatyönantajiin
vaikuttavat olosuhteet.

Tilastoryhmä selvittää myös 28.2.2022 jälkeen vuosittain
ansiokehitystä kuvaavien indeksien (ATI, SANI ym.) ja sopimuspalkkaindeksin
vastaavuutta yksityisellä ja kuntasektorilla.

Neuvottelukierroksen aikana
vaatimus kuntasektorin palkkauksen jälkeenjääneisyyttä korjaavasta
palkkaohjelmasta jäi vähälle huomiolle. JUKOn vaatimuksesta lopulta sovittiin,
että kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä
selvitetään tilastoryhmässä sopimuskauden aikana.

SOPIMUSJÄRJESTELMÄ

Kunnallisen pääsopimuksen mukaisesti määritetään
kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset, neuvotteluosapuolet ja
neuvottelumenettely.

Sopimusrakennetta sovittiin muutettavaksi seuraavasti:

• muodostetaan uusi Sote-sopimus
• siirretään varhaiskasvatuksen opettajat OVTES:iin
• selvitetään Teknisen sopimuksen,
  Tuntipalkkaisten sopimuksen ja KVTES:n soveltamisalojen päällekkäisyyksiä.

Muutokset valmistellaan työryhmissä.

Pääsopimukseen liittyen sovittiin myös aiesopimus
maakuntauudistukseen liittyen. Siinä määritetään maakuntien työ- ja
virkaehtosopimukset, neuvotteluosapuolet ja neuvottelumenettely.  

Tehy ja SuPer irtisanoivat
pääsopimuksen syksyllä 2019. Tehyn ja SuPerin tavoitteena oli saada sosiaali-
ja terveysalan henkilöstölle oma työ- ja virkaehtosopimus. JUKOn tavoitteena oli
siirtää varhaiskasvatuksen opettajat kuntien yleisestä KVTES-sopimuksesta
opettajia koskevaan OVTES-sopimukseen.

Kunnallinen pääsopimus

Kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo jatkuu
katkeamattomana. Sopimus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Myös paikalliset sopimukset jatkuvat keskeytymättöminä.

Sote-sopimus

Nykyinen KVTES:n sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
sovitaan erilliseksi sote-sopimusalaksi. Sen piiriin siirtyvät
KVTES-sopimuksesta liitteiden 3 terveydenhuollon ja 4 sosiaali- ja lääkehuollon
henkilöstö sekä hinnoittelemattomat ryhmät, hinnoittelemattomat esimiehet sekä
sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat.

Sote-sopimuksen neuvotteluosapuolet ovat samat kuin KVTES-sopimuksessa:
KT Kuntatyönantajat, JAU (JHL ja Jyty), JUKO ja Sote ry (Tehy ja SuPer). Sote-sopimuksen
määräyksistä neuvotellaan 31.8.2021 mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus
tulee voimaan 1.9.2021. KVTES-sopimuksen määräyksiä sovelletaan sote-sopimuksen
piiriin kuuluvan henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin 31.12.2022 saakka, jos muuta ei sovita.

Sote-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteet

• Liite 1: Johto-, esimies- sekä erityisasiantuntijatehtävät
  ja hinnoittelemattomat muut asiantuntijatehtävät
• Liite 2: Hoito- ja hoiva-alan
  asiantuntijatehtävät
• Liite 3: Hoito- ja hoiva-alan ammattitehtävät
• Liite 4: Sosiaalityön ja sosiaalihuollon
  asiantuntijatehtävät
• Liite 5: Soten peruspalvelutehtävät

Varhaiskasvatuksen opettajien siirto OVTES-sopimukseen

Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja
varhaiskasvatuksen esimiehet siirtyvät OVTES-sopimukseen 1.9.2021 alkaen. Myös
sosionomi-tutkinnolla varhaiskasvatuksen opettajana (varhaiskasvatuslain
mukainen kelpoisuus) työssä olevat siirtyvät.

KVTES-sopimuksen piirissä säilyvät perhepäivähoidon
ohjaajat sekä vastaavalla nimikkeellä toimivat. Myös varhaiskasvatuksen
opettajan sijaisena toimivan epäpätevän palkkaus menee KVTES:n mukaan.

Henkilöstön palvelussuhteen uusista ehdoista neuvotellaan
31.8.2021 mennessä. Henkilöstön palvelussuhteen ehtona noudatetaan
KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka.

Selvitys teknisen alan sopimuksista

Työryhmä arvioi teknisten sopimuksen, tuntipalkkaisten
työehtosopimuksen ja KVTES:n soveltamisalan päällekkäisyydet ja neuvottelee
teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Lopputuloksena
kunta-alalla on vain yksi teknisen alan sopimus 1.3.2022.

Aiesopimus maakuntauudistukseen liittyen

Mikäli nykyisen eduskunnan päätettävä sote- ja
maakuntauudistus toteutuu (arvioitu aloitus 1.3.2023 alkaen) ja se sisältää KT
Kuntatyönantajien aseman laajennuksen myös maakuntatyönantajaksi:

• kunta- ja maakunta-aloille tulee yhteinen
  pääsopimus sekä pääneuvotteluryhmä.
• maakuntiin sovitaan maakunnan yleinen virka- ja
  työehtosopimus (MAKUTES), sote-sopimus ja lääkärisopimus.

Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu, maakuntiin ei
tule TS-sopimusta ja kunta-alan sote-sopimus lakkaa henkilöstön siirtyessä
maakuntien palvelukseen.

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN

Yhteistyösopimus työelämän kehittämiseksi kunta-alalla

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on edistää kunta-alan
toimintatapojen uudistamista ja kehittämistä sekä huolehtia kuntatyöpaikkojen
tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta. Työelämän kehittämistä ja siihen
liittyvää yhdessä kehittämistä tarvitaan, kun halutaan vastata väestörakenteen
muutosten, työn murroksen, ilmastomuutoksen ja talouden haasteisiin.

Osapuolet sitoutuvat

• jatkamaan tänä vuonna päättyvän Kunteko-ohjelman
  kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja kokoavaa Tekojen toria.
• vauhdittamaan uusien toimintatapojen omaksumista
  kunta-alan työpaikoilla. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamisen
  lähtökohtina ovat kuntaorganisaatioiden omat kehittämistarpeet, kuntien
  tilannekuva, työn murroksen ja työolojen seurantatiedot.
• selvittämään rahoitusta työelämän kehittämiseen
  kunta-alalla.

Kunta-alan työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi ja
ohjaa pääneuvotteluryhmän alaisuudessa kunta-alan työelämän uudistamista
valtakunnallisesti.