Myös suurimpia aloja edustavat ylempien toimihenkilöiden
luottamusmiehet pitävät työehtosopimuksia sisällöltään tyydyttävinä.
Neuvotteluprosessi kuitenkin oli vaikea ja hidas.
Työehtosopimukset, joissa YTN on osapuolena, on nyt lähes kaikki
solmittu. Jäljellä on enää muutamia yrityskohtaisia sopimuksia. Yleislinjana
on, että palkkoja korotetaan 25 kuukauden aikana 3,3 prosenttia.
– Niissä oloissa, joissa elettiin maaliskuun alussa, korotuksen
pitäisi kattaa olevassa oleva inflaatio, ehkä jopa parantaa ostovoimaa, sanoo
YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Talousnäkymät kuitenkin muuttuivat oleellisesti koronakriisin
myötä ja nyt on vaikea ennustaa, miten esimerkiksi inflaatio käyttäytyy ja
kuinka paljon edessä olevat lomautukset syövät palkansaajien ostovoimaa. Toinen
iso asia on Hankamäen mukaan se, että uusissa työehtosopimuksissa poistuivat
kilpailukykysopimukseen kuuluneet 24 palkatonta työtuntia.
– Ilmaisen työn teettäminen päättyy, siltä osin meidän tavoitteet
täyttyivät. Sopimuksissa on kikyn ”perintönä” kirjauksia, joiden mukaan
työnantaja voi säännöllisen työajan päälle teettää 24 tuntia esimerkiksi
henkilöstön koulutusta ja kehittämistä, mutta tärkeänä erona aiempaan on, että
tästä ajasta tulee maksaa normaali palkka.
YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa nostaa
sopimuskierroksen saavutuksista esiin myös luottamusmiesten aseman
vahvistamisen: – Oli periaatteellisesti merkittävää, että saimme useampaan
sopimukseen luottamusmiehen ehdokasaikaisen irtisanomissuojan ja ulotettua
suojaa myös varaluottamusmiehiin.
Lakko auttoi avaamaan umpisolmua
Helpolla sopimukset eivät syntyneet. Koko kierrosta vaikeutti ja
hidasti kiistely kilpailukykysopimuksen lisätunneista, joiden poistolle
työnantajat laskivat kustannusvaikutuksen. Joulukuussa YTN järjesti
teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla ylempien toimihenkilöiden
työnseisaukset.
– Eihän tie sopimuksiin heti painostustoimien jälkeen auennut.
Mutta isoin asia oli näyttää työnantajille, että ylemmät toimihenkilötkin pystyvät
järjestämään lakon, sanoo neuvottelupäällikkö Oksa.
Lakko piti hyvin, mitä vastapuoli ei ehkä osannut odottaa.
– En ole ikinä nähnyt niin kauniita valokuvia tyhjistä
parkkipaikoista, herkistyy Oksa muistellessaan lakkoyritysten pihoja.
Puheenjohtaja Hankamäkikin uskoo lakkojen vauhdittaneen sopimusten
syntyä luomalla työnantajille painetta. Hänen mukaansa on erikoista, että
vaikka EK on hylännyt keskitetyt tuloratkaisut, se kuitenkin vahtii
alakohtaisen sopimisen korotusprosentteja.
– Mitä päänavaaja on sopinut, sitä ei missään saisi ylittää.
Sikäli tämä ei ollut aito liittokierros. Keskitetyllä ratkaisulla ei muka voisi
ratkaista alakohtaisia ongelmia. Silti kustannustasoa halutaan koordinoida,
mutta mitään muuta ei, analysoi Hankamäki työantajien ristiriitaista linjaa.
YTN pitää ongelmana sitä, että ylemmillä toimihenkilöillä ei
kaikilla aloilla ole omaa työehtosopimusta. Niitä tavoitellaan tulevilla
neuvottelukierroksilla. Hankamäki havainnollistaa tilannetta: – Otetaan kaikki
tietyn alan palkansaajat. Kysytään heiltä, kuka teistä ei saanut viime vuonna
ollenkaan palkankorotusta. Nousee jokin määrä käsiä. Kaikki viittaajat ovat
käytännössä ylempiä toimihenkilöitä. Heidän palkankorotuksensa ovat kokonaan
työnantajan harkinnan varassa, kun sopimusta ei ole.
Hankamäki myöntää, että henkilökohtainen palkkakehitys voi
yksittäisillä ylemmillä toimihenkilöillä olla hyvä, mutta työehtosopimus
takaisi kaikille ainakin jonkin suuruisen
yleiskorotuksen.
Teksti: Mikko
Nikula
Tämä
on lyhennelmä artikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa
https://ytn.fi/ajankohtaista/artikkeli-vaikea-sopimuskierros-saatiin-maaliin/