1. Työaika, varallaolo ja liukuva työaika
Uuden työaikalain mukaan
työaikaa olisi edelleen työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen
olemaan työntekopaikalla (ennen työpaikka) työnantajan käytettävissä.
Työntekopaikalla tarkoitetaan työntekijän varsinaisen työpaikan lisäksi mitä
tahansa paikkaa, jossa työntekijä suorittaa työnantajan määräämiä tehtäviä.
Matkustamiseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos sitä samalla on pidettävä
työsuorituksena.
Varallaoloa koskevaa säännöstä
on täsmennetty siten, että varallaolokorvauksen määrä ja sen
määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa
varallaolosopimusta tehtäessä.
Kunta-alalla sovelletaan myös
jatkossa KVTES-sopimuksen määräyksiä liukuvasta työajasta. Työaikalaista tulee
kuitenkin sovellettavaksi säännös, jonka mukaan työnantajan on pyrittävä
antamaan liukumasaldoa lyhentävä vapaa-aika kokonaisina työpäivinä. Näin tulee
tehdä, jos työntekijä tätä pyytää.
2. Joustotyöaika
Uusi työaikalaki antaa
työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuuden sopia kirjallisesti
joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta. Työnantaja ja työntekijä saavat
työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista
määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta. Sen
mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja
työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Joustotyöaikaa koskevassa
sopimuksessa on ainakin sovittava päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa,
viikkolevon sijoittamisesta sekä mahdollisesta kiinteästä työajasta.
Joustotyöajassa on lain mukaan 4 kuukauden seurantajakso. Joustotyöaikaa
koskeva sopimus on irtisanottavissa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa
seuraavan jakson lopussa.
3. Työaikapankki
Työaikalakiin on otettu
säännökset työaikapankista. KVTES-sopimuksessa on jo omat määräyksensä työaikapankkeja
koskien, joten erityistä tarvetta lakiin perustuvan työaikapankin
käyttöönotolle ei ole. Selvyydeksi vielä todettakoon, että KVTES:n tai
työaikalain perusteella työpaikoilla ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön
työaikapankkijärjestelmää vaan järjestely perustuu aina sopimukseen.
4. Enimmäistyöaika
Työaikalain merkittävä muutos
liittyy ylityön seurantaan. Jatkossa ylityön enimmäismäärien sijaan seurataan
työajan enimmäismäärää. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää
keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Työajan enimmäismäärään
lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä
tai ylityötä. Toisin kuin nykyisin enimmäismäärä sisältää myös hätätyön sekä
aloittamis- ja lopettamistyön. Säännös määrittää työajan enimmäismäärän, jota
ei saa ylittää. Enimmäistyöajan seurantaan on siirryttävä viimeistään 1.1.2021.
5. Vuorokausilepo
Vuorokausilepoa koskeva säännös
on muuttunut siten, että kaikissa työaikamuodoissa – jaksotyö mukaan lukien –
vuorokausilepo on lähtökohtaisesti 11 tuntia. Jaksotyössä vuorokausilepo
saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää 9 tuntiin. Lain perustelujen mukaan levon lyhentäminen
9 tuntiin ei saa olla säännönmukaista.
Petri Toiviainen
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut