Hyppää sisältöön

Vuosilomaa koskeviin KVTES:n määräyksiin muutoksia

   

Muutokset koskevat

  • Työkyvyttömyyden vaikutusta
    viranhaltijan/työntekijän ansaitseman vuosiloman pituuteen
  • Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman
    antamaisajankohtaa.

Vuosiloman pituus

Uuden KVTES-sopimusmääräyksen mukaan viran­haltijalla/työntekijällä
on oikeus 20 vuosilomapäivään täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, vaikka hänen
lomaoikeutensa jäisi alle mainitun määrän työkyvyttö­myydestä tai lääkinnällisestä
kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

KVTES:n muutokset poikkeavat vuosilomalain sään­nöksestä
sikäli, että vuosilomalain perusteella työnteki­jällä olisi oikeus ns.
lisäpäiviin, jos vuosiloma on työky­vyttömyydestä johtuvan pois­saolon vuoksi
alle 24 arkipäi­vää (neljä viikkoa, koska arkilauantai lasketaan vuosilo­mapäiväksi).
Lisäpäivät eivät ole vuosilomapäiviä.

KVTES:n vuosilomamääräyksissä, joissa arkilauantaita ei
lasketa vuosilomapäiväksi, neljän viikon loma on 20 vuosilomapäivää. Kuntasektorilla
kyse on täten normaa­lien vuosilomapäivien ansainnasta ja uutta poissaoloka­tegoriaa
(lisäpäivä) ei otettu lainkaan käyttöön. Tämä on työntekijäpuolelle lakia
parempi ratkaisu ja helpottaa myös työnantajan henkilöstöhallintoa.

Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeutta tarkastel­laan
pääsääntöisesti lomanmääräytymisvuosittain lo­manmääräytymisvuoden päättyessä.
Tarkastelua ei siis yleensä tehdä lomanmääräytymiskuukausittain. Koska
palkallinen sairausloma on kuntasektorilla verrattain pit­käkestoinen, tulee
puheena oleva 20 vuosilomapäivää takaava sopimusmääräys sovellettavaksi melko
harvoin.

Näiden sopimusmääräysten soveltamiseen ei oikeuta
työkyvyttömyys, joka on aiheutettu tahallaan tai törke­ällä tuottamuksella tai
joka johtuu esim. kosmeettisista toimenpiteistä, joille ei ole
lääketieteellistä perustetta. Viranhaltijan/työntekijän vuosiloma voi myös
edelleen­kin olla alle 20 vuosilomapäivää, mikäli tämä johtuu muusta syystä
kuin työkyvyttömyydestä tai lääkinnäl­lisestä kuntoutuksesta. Mikäli palvelussuhde
ei kestä koko lomanmääräytymisvuotta, viranhaltijalla/työnteki­jällä on oikeus
vajaan lomanmääräytymisvuoden kestoa vastaavaan suhteelliseen osuuteen 20
lomapäivästä. Oi­keutta puheena olevien sopimusmääräysten soveltami­seen
vuosilomaan ei ole 12 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneen poissaolon
ylittävältä ajalta.

Vuosiloman siirtäminen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosiloman siir­tämiseen
synnytyksen, sairauden tai tapaturman aihe­uttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
Vuosilomalaki ja vastaavasti myös KVTES-sopimusmääräyksiä on nyt muutettu
siten, että siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden (2.5 – 30.9) aikana ja
talviloma ennen seu­raavan lomakauden alkua kuten nykyisinkin.

Mikäli tämä ei ole mahdollista (työkyvyttömyyden jatkuessa),
loma annetaan lomakautta seuraavan kalen­terivuoden lomakauden aikana tai
viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Tältä
osin lomanantokausi on täten pidentynyt merkittäväs­ti. Mikäli lomaa ei voida
pitää tuol­loinkaan, viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan lomakorvaus
pitämättä jääneestä lomasta.

Petri Toiviainen

neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkea- koulutetut ry