Muutokset koskevat
- Työkyvyttömyyden vaikutusta
viranhaltijan/työntekijän ansaitseman vuosiloman pituuteen - Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman
antamaisajankohtaa.
Vuosiloman pituus
Uuden KVTES-sopimusmääräyksen mukaan viranhaltijalla/työntekijällä
on oikeus 20 vuosilomapäivään täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, vaikka hänen
lomaoikeutensa jäisi alle mainitun määrän työkyvyttömyydestä tai lääkinnällisestä
kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.
KVTES:n muutokset poikkeavat vuosilomalain säännöksestä
sikäli, että vuosilomalain perusteella työntekijällä olisi oikeus ns.
lisäpäiviin, jos vuosiloma on työkyvyttömyydestä johtuvan poissaolon vuoksi
alle 24 arkipäivää (neljä viikkoa, koska arkilauantai lasketaan vuosilomapäiväksi).
Lisäpäivät eivät ole vuosilomapäiviä.
KVTES:n vuosilomamääräyksissä, joissa arkilauantaita ei
lasketa vuosilomapäiväksi, neljän viikon loma on 20 vuosilomapäivää. Kuntasektorilla
kyse on täten normaalien vuosilomapäivien ansainnasta ja uutta poissaolokategoriaa
(lisäpäivä) ei otettu lainkaan käyttöön. Tämä on työntekijäpuolelle lakia
parempi ratkaisu ja helpottaa myös työnantajan henkilöstöhallintoa.
Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeutta tarkastellaan
pääsääntöisesti lomanmääräytymisvuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä.
Tarkastelua ei siis yleensä tehdä lomanmääräytymiskuukausittain. Koska
palkallinen sairausloma on kuntasektorilla verrattain pitkäkestoinen, tulee
puheena oleva 20 vuosilomapäivää takaava sopimusmääräys sovellettavaksi melko
harvoin.
Näiden sopimusmääräysten soveltamiseen ei oikeuta
työkyvyttömyys, joka on aiheutettu tahallaan tai törkeällä tuottamuksella tai
joka johtuu esim. kosmeettisista toimenpiteistä, joille ei ole
lääketieteellistä perustetta. Viranhaltijan/työntekijän vuosiloma voi myös
edelleenkin olla alle 20 vuosilomapäivää, mikäli tämä johtuu muusta syystä
kuin työkyvyttömyydestä tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Mikäli palvelussuhde
ei kestä koko lomanmääräytymisvuotta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus
vajaan lomanmääräytymisvuoden kestoa vastaavaan suhteelliseen osuuteen 20
lomapäivästä. Oikeutta puheena olevien sopimusmääräysten soveltamiseen
vuosilomaan ei ole 12 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneen poissaolon
ylittävältä ajalta.
Vuosiloman siirtäminen
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosiloman siirtämiseen
synnytyksen, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
Vuosilomalaki ja vastaavasti myös KVTES-sopimusmääräyksiä on nyt muutettu
siten, että siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden (2.5 – 30.9) aikana ja
talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua kuten nykyisinkin.
Mikäli tämä ei ole mahdollista (työkyvyttömyyden jatkuessa),
loma annetaan lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana tai
viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Tältä
osin lomanantokausi on täten pidentynyt merkittävästi. Mikäli lomaa ei voida
pitää tuolloinkaan, viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan lomakorvaus
pitämättä jääneestä lomasta.
Petri Toiviainen
neuvottelupäällikkö
Yhteiskunta-alan korkea- koulutetut ry