Kerro nuorelle, miksi järjestäytyminen kannattaa
Järjestäytyminen eli liittoihin kuuluvien osuus on laskenut 90-luvulta lähtien. Tällä hetkellä kaikkien palkansaajien järjestäytymisaste on noin 55 %. Korkeakoulutetuista arviolta noin 70 % kuuluu liittoon, ja puhtaasti koulutuspohjaisissa liitoissa järjestäytymisaste saattaa hipoa jopa 85–90 prosenttia.
Alle 30-vuotiaiden järjestäytymisaste on romahtanut voimakkaimmin viimeisten 15–20 vuoden aikana. Vuonna 2021 vain noin 28 % nuorista kuului liittoon. Kun työmarkkinoilla on kuitenkin samaan aikaan menossa jatkuva sukupolvenvaihdos, on syytä kysyä, miksi järjestäytyminen ei houkuttele nuoria?
Nuorten vähäistä järjestäytymistä selitetään usein työelämän muutoksilla, yksilöllistymisellä tai sillä, että työmarkkinajärjestelmä tuntuu etäiseltä. Selityksissä on varmasti perää. Samalla kannattaa kuitenkin kysyä myös, miltä järjestäytyminen näyttää nuoren työntekijän silmissä.
Jos työehtosopimukset, palkankorotukset, työaikamääräykset tai vuosilomaoikeudet näyttäytyvät itsestäänselvyyksinä, liiton merkitys jää helposti näkymättömäksi. Harva liittyy yhteisöön, jonka vaikutuksia ei tunnista. Siksi järjestäytyminen ei ole vain liittojen tai luottamusedustajien asia. Se on myös jokaisen jäsenen asia.
Työpaikoilla nuoret työntekijät muodostavat käsityksensä ammattiliitoista ennen kaikkea kollegoidensa kautta. Jos liitosta puhutaan vain jäsenmaksun tai työtaisteluiden yhteydessä, kuva jää helposti kapeaksi. Jos taas kerromme, miten työehtoja on parannettu, miten ongelmatilanteissa on saatu apua tai miten paikalliseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa, järjestäytymiselle syntyy merkitys.
Moni meistä kuuluu liittoon siksi, että joku aikanaan suositteli liittymään. Työpaikalla ollut kollega, harjoittelun ohjaaja, esihenkilö tai oma vanhempi kertoi, miksi jäsenyys kannattaa. Sama vastuu on nyt meillä.
Järjestäytymisaste ei ole vain tilastoluku. Se määrittää suoraan sen, kuinka vahva neuvotteluasema henkilöstöllä on tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa, paikallisessa sopimisessa ja työelämän muutoksissa. Mitä useampi kuuluu joukkoon, sitä vahvempi on henkilöstön ääni.
Siksi liittoon kuuluvan kannattaa suhtautua järjestäytymiseen ennen kaikkea yhteisenä investointina. Jäsenyys ei ole pelkkä henkilökohtainen vakuutus ongelmatilanteiden varalle. Se on myös tapa ylläpitää sellaista työelämää, jossa palkoista, työajoista ja työehdoista neuvotellaan tasavertaisesti.
Nuoret tekevät lopulta omat päätöksensä. Mutta he tekevät ne sen kuvan perusteella, jonka työelämä ja me kokeneemmat kollegat heille annamme.
