Kuntatalous vuonna 2026: Mitä jokaisen kuntatyöntekijän on hyvä tietää?
Kuntakenttä elää vuonna 2026 historiallista murrosvaihetta. Sote-uudistuksesta on kulunut kolme vuotta, ja kuntien uusi rooli ”sivistyksen ja elinvoiman vetureina” on vakiintunut. Samaan aikaan talouden reunaehdot ovat tiukemmat kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä.
Vuosi 2026 on kuntataloudessa ristiriitainen. Positiivista on, että kuntien verotulot ovat kasvaneet ennustetusti työllisyyden ja palkkakehityksen myötä. Kuitenkin samaan aikaan monet kunnat painivat merkittävien alijäämien kanssa. Taloudella on siis kaksi puolta: verotulojen kasvu vs. rahoituksen vaje
Rahoituksen vaje johtuu pääasiassa kahdesta asiasta:
1. Valtionosuuksien leikkaukset: Sote-siirron jälkeiset lopulliset tasauslaskelmat ovat iskeneet monen kunnan lompakkoon oletettua kovemmin. Kunnat eivät maksa hyvinvointialueiden toiminnasta, mutta ne kärsivät välillisesti valtionosuuksien vähentymisestä ja mahdollisista tyhjiksi jäävistä sote-kiinteistöistä.
2. Kustannustason nousu: Korkeat korot ja yleinen hintataso ovat nostaneet kunnan rakennusinvestointien ja palveluiden oston kustannuksia.
Miksi juuri nyt puhutaan säästöistä?
Vaikka sote-palvelut eivät ole enää kuntien vastuulla, kunnille jäi vastuu muun muassa varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, elinvoimasta, kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikapalveluista sekä teknisestä infrasta. Vuonna 2026 monessa kunnassa on käynnissä ns. rakenteellinen uudistus.
Kunnat joutuvat pohtimaan, onko niillä liikaa neliöitä suhteessa vähenevään lapsimäärään. Syntyvyyden lasku on todellisuutta, mikä vaikuttaa suoraan koulujen ja päiväkotien tarpeeseen. Tämä tarkoittaa, että investointeja on pakko priorisoida: kaikkea ei voi korjata kerralla, vaan on valittava elintärkeät kohteet.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle työntekijänä?
Työntekijän näkökulmasta kuntatalouden tilanne näkyy arjessa kolmella tavalla:
1. Resurssiviisaus ja arkijärki. Jokainen euro, joka säästyy töiden turhista välivaiheista tai energiankulutuksesta, on euro, joka voidaan käyttää suoraan palveluiden laatuun tai henkilöstön hyvinvointiin. Pienetkin parannusehdotukset työtavoissa ovat nyt arvokkaita.
2. Muutos on jatkuvaa. Tehtävänkuvat voivat elää. Esimerkiksi TE-palveluiden siirtyminen kunnille vuonna 2025 on tuonut mukanaan uusia tapoja tehdä työllisyysyhteistyötä yli toimialarajojen. Joustavuus ja uuden oppiminen ovat tärkeitä taitoja. Niillä pitää yllä myös oman työmarkkina-arvonsa.
3. Vaikuttavuuden korostuminen: Työntekijöiltä kysytään entistä tarkemmin: ”Mitä tällä rahalla saadaan aikaan?” Työn merkityksellisyys korostuu – tehdään asioita, joilla on suora vaikutus kuntalaisten arkeen ja kunnan houkuttelevuuteen.
Katse tulevaan
Vaikka otsikot kuntataloudesta ovat usein synkkiä, kunta on edelleen vakaa työnantaja. Vuonna 2026 kunnan merkitys asukkaiden elämänlaadun, harrastusten ja sujuvan arjen takaajana on korvaamaton.
Talouden tasapainottaminen ei ole pelkkää leikkaamista, vaan se on myös tulevaisuuden varmistamista. Kun taloutta hoidetaan vastuullisesti tänään, varmistetaan, että kunnilla on resursseja kehittää palveluita ja huolehtia työntekijöistä myös kymmenen vuoden päästä.
Kuntatalous on vuonna 2026 tiukoilla, mutta selkeä suunta ja yhdessä tekeminen auttavat selviytymään. Sinun ammattitaitosi on kunnan tärkein pääoma.
Kuntien tulot
1. Verotulot (n. 50 % tuloista)
Verotulot ovat kunnan merkittävin tulonlähde. Kunnat päättävät itse veroprosenteistaan laissa säädettyjen rajojen puitteissa.
- Kunnallisvero: Asukkaiden ansiotuloista perittävä vero. Sen merkitys on edelleen suuri, vaikka sote-uudistus leikkasi prosentteja.
- Kiinteistövero: Rakennusten ja maapohjan arvoon perustuva vero. Se on kunnalle vakaa tulonlähde, joka ei vaihtele suhdanteiden mukaan yhtä voimakkaasti kuin tuloverot.
- Yhteisövero: Kunnan osuus alueella toimivien yritysten voitosta maksettavasta verosta.
2. Valtionosuudet (n. 15–20 % tuloista)
Valtio maksaa kunnille valtionosuuksia, joilla tasataan kuntien välisiä eroja ja varmistetaan lakisääteisten palveluiden (kuten koulutuksen) järjestäminen.
- Vuonna 2026 valtionosuuksien määrään vaikuttavat muun muassa sote-siirtolaskelmien jälkikäteiset tarkistukset, jotka leikkaavat monen kunnan tuloja.
- TE-palveluiden siirto kunnille tuo mukanaan myös niihin liittyvää valtionrahoitusta.
3. Toimintatuotot (n. 25 % tuloista)
Kunnat saavat tuloja myymistään palveluista ja tuotteista.
- Asiakasmaksut: Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksut, uimahallimaksut ja kirjaston myöhästymismaksut.
- Myyntitulot: Kunnat voivat myydä palveluita esimerkiksi toisille kunnille tai hyvinvointialueille.
- Vuokratulot ja omaisuuden tuotot: Tulot kunnan omistamista kiinteistöistä, maavuokrista ja osingoista.
Kuntien vuosi 2025
Kuntaliitto julkisti helmikuun alussa tilinpäätösanalyysinsä kuntatalouden tilasta. Sen mukaan toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset.
Harri Westerlund
erityisasiantuntija
Tradenomit