Tukea vanhemmuuteen virka- ja työehtosopimuksista

Tukea vanhemmuuteen virka- ja työehtosopimuksista

Kun lapsi ilmoittaa tulostaan tai se on toiveissa, on tarpeen miettiä tilanteen vaikutusta myös omaan työsuhteeseen. Miten saa vapaata, miten käy palkan ja vuosilomakertymän, säilyykö työsuhde ennallaan?

Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna hyvä tilanne; meillä jo pitkään työelämässä ollut joustoja uuden perheenjäsenen vastaanottamiseen.

Lainsäädäntö turvaa tietyt perusasiat, kuten oikeuden saada vapaata työstä raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi: raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaista säädetään työsopimuslaissa. Laki kieltää syrjinnän raskauden perusteella ja suojaa irtisanomista vastaan perhevapaiden aikana. Ammattiliittojen neuvottelemat työ- ja virkaehtosopimukset tuovat merkittäviä lisäetuja.

Perhevapaiden palkkaus on tes-neuvottelujen tulos

Laki ei siis määrää työnantajaa maksamaan vapaiden ajalta palkkaa. Oikeus palkallisiin vapaisiin vanhemmuuden eri tilanteissa on työ- ja virkaehtosopimusten ansiota. Kiitos kuuluukin kaikille, jotka ovat liittyneet omaan ammattiliittoonsa ja tukevat suomalaista neuvottelujärjestelmää.

Jos virka- ja työehtosopimusta ei olisi, perheellistynyt työntekijä olisi Kelan maksamien selvästi heikompien etuuksien varassa tai kokonaan vailla tuloja. Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan raskausrahaa 40 päivää ja vanhempainrahaa 320 päivältä, jotka ovat jaettavissa vanhempien kesken. Päivärahan suuruus lasketaan edellisen vuoden vuositulon perusteella, ja 4 000 euron kuukausipalkkaa saaneella päiväraha on noin 60–65 % palkkatulosta. Mitä suurempi palkka, sitä matalampi prosenttiosuus.

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä, tai viimesijaisesti muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos tässä on ongelmaa, liitot auttavat jäseniään oikeuksiensa puolustamisessa.

Palkallisia vapaita ja parempi vuosilomakertymä

Hyvinvointialueiden HYVTESsin samoin kuin kuntien KVTESsin mukaan työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus 40 päivän (lasketaan ma-la) raskausvapaan ajalta saada varsinainen palkkansa. Lisäksi palkallista aikaa on myös 32 vanhempainvapaapäivää molemmille vanhemmille. Työnantaja saa tällöin Kelan maksaman raskausrahan ja vanhempainrahan. Samat perhevapaamääräykset koskevat myös SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvia.

Työsopimuslaissa on annettu raskaana olevalle oikeus olla poissa työstä synnytystä edeltävissä tutkimuksissa käymisen vuoksi, jos tutkimuksia ei ole mahdollista tehdä työajan ulkopuolella. Tämä vapaa olisi palkaton, ellei työehtosopimuksissa olisi sovittu sitä palkalliseksi (esim. HYVTES, Valtion VES, Teknologiateollisuuden TES).

Lapsen sairastuessa äkillisesti laki antaa mahdollisuuden enintään neljän päivän tilapäiseen hoitovapaaseen jos lapsi on alle 10-vuotias. Tältä ajalta kuitenkin työnantaja pidättäisi palkan ilman työehtosopimuksissa sovittua palkallisuutta enintään 3 – 4 päivältä riippuen alasta. HYVTESsissä ja KVTESsissä palkallisia päiviä on kolme. Lisäksi ikäraja on korotettu 12 vuoteen.

HYVTESsissä ja KVTESsissä erikoisetuna on myös oikeus palkalliseen 15 minuutin taukoon alle 1-vuotiaan lapsen imetystä varten.

Hoitovapaa, jolla tarkoitetaan lakisääteistä oikeutta olla poissa työstä yhdessä tai useammassa jaksossa siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, on palkatonta. Vuosiloman osalta kuitenkin työehtosopimukset antavat jälleen paremmat edut kuin lainsäädäntö. TESsin perusteella enintään 30 päivää hoitovapaata lasketaan tietyin ehdoin mukaan työssäolon veroisiksi päiviksi.

Annamari Ahtiainen

Pääsihteeri

Suomen Psykologiliitto